Pesimälinnuston seuranta perustuu harrastajien ja ammattilaisten tekemiin säännöllisiin laskentoihin. Tärkein laskentamenetelmä on linjalaskenta. Vuodesta 2006 lähtien linjalaskentoja on tehty vakioreittiverkostolla, joka peittää koko maan tasaisin 25 kilometrin välein. Kuuden kilometrin mittaisia vakioreittejä on yhteensä 538 kappaletta. Vuosittain lasketaan 20–25 % reiteistä. Ennen vuotta 2006 laskijat suunnittelivat itse reittinsä annettujen ohjeiden mukaan.Linjalaskentojen lisäksi seurantatietoa karttuu myös piste- ja kartoituslaskennoista.

Linjalaskennassa kävellään ennaltamääriteltyä reittiä pitkin ja kirjataan muistiin kaikki havaitut lintuyksilöt. Laskenta tehdään alkukesästä, kun lintujen laulukausi on parhaimmillaan.Laskija pysähtyy reitillä 50 metrin välein kuuntelemaan. Kaikki havaitut linnut kirjataan muistiin joko 50 metriä leveältä pääsaralta tai tämän ulkopuoliselta apusaralta. Laskennassa havaitut linnut tulkitaan pareiksi vakiintuneen käytännön mukaan: esimerkiksi yksi laulava koiras tai korkeintaan viiden yksilön suuruinen käpylintuparvi tulkitaan yhdeksi pariksi