|
IM1 Kasvihuonekaasupäästöt |
 |
 |
 |
|
 |
|
|
|
|
Kehitys
|
|
| Suomen kasvihuonepäästöt ovat kasvaneet tasaisesti vuodesta 1990 vuosituhannen alkupuolelle asti. Kasvihuonekaasupäästöt olivat korkeimmillaan vuonna 2003, minkä jälkeen päästöjen määrä on lievästi laskenut. Talouden taantuma on vuosina 2008-2009 vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjä yli kymmenesosalla verrattuna vuoden 2007 tasoon. Vuonna 2009 Suomen kasvihuonepäästöt vastasivat 66,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. |
 |
Päästöt kaasulajeittain
|
Hiilidioksidin osuus Suomen kasvihuonepäästöistä on yli 80 %, joten muutokset hiilidioksidipäästöissä hallitsevat kasvihuonekaasupäästöjen kokonaiskehitystä. Vuoden 2003 jälkeen hiilidioksidipäästöjen kasvu on taittunut lievään laskuun. Suurin hiilidioksidipäästöjen lähde on fossiilisten polttoaineiden käyttö energian tuotannossa ja liikenteessä.
Metaania syntyy eloperäisen aineksen hajotessa hapettomissa oloissa, esimerkiksi märehtijöitten suolistossa ja kaatopaikoilla. Metaanipäästöt ovat tasaisesti laskeneet viimeisen 20 vuoden ajan. Metaanin osuus kasvihuonepäästöistä on noin 8%.
Typpioksiduulia eli dityppioksidia vapautuu nitraattien, esimerkiksi salpietarin hajotessa maaperässä. Valtaosa ihmisen aiheuttamista typpioksiduulin päästöistä on peräisin maataloudesta. Myös typpioksiduulin päästöt ovat laskeneet vuodesta 1990. Sen osuus päästöistä on 8-9 %.
Muut kasvihuonekaasut ovat synteettisiä kemikaaleja, kuten halogenoituja hiilivetyjä. Halogenoidut hiilivedyt ovat klooria, fluoria tai bromia sisältäviä yhdisteitä (mm. CFC:t, HCFC:t, HFC:t ja PFC:t), joita käytetään kylmätekniikassa, liuottimissa ja vaahtomuoveissa sekä vähäisissä määrin sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa. Niiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat yli kymmenkertaistuneet vuoden 1990 jälkeen.
|
|
Päästöt lähteittäin
|
|
Energiateollisuus tuottaa noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Vuodesta 1990 energiateollisuuden päästöt ovat jonkin verran kasvaneet ollen korkeimmillaan 2000-luvun alussa. Liikenne on vuodesta 1997 lähtien ollut maamme toiseksi suurin kasvihuonekaasupäästöjen lähde noin 15 % osuudella kokonaispäästöistä. Myös liikenteen päästöt ovat hieman kasvaneet 1990-luvulta lähtien.
Teollisuuden ja rakentamisen polttoaineiden käyttö vastaa noin 12–15 % maamme kasvihuonekaasupäästöistä. Maatalouden osuus on noin 8 % ja jätteiden käsittelyn noin 3 %. Teollisuuden ja rakentamisen, maatalouden ja jätteiden käsittelyn päästöt ovat hieman laskeneet koko viimeisen 20 vuoden ajan.
Viime vuosina taantuma on heijastunut erityisesti teollisuusprosessien sekä teollisuuden ja rakentamisen polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöihin. |
|
Hiilinielut
|
|
| Suot, metsät ja muu kasvillisuus sitovat hiilidioksidia eli toimivat nk. hiilinieluina. Maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (ns. LULUCF-sektori) osalta kansallisessa kasvihuonekaasujen inventaariossa huomioidaan sekä niiden aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt että hiilidioksidin pidättyminen eli poistuma. 2000-luvulla LULUCF-sektorin nettopoistuma on vastanut keskimäärin 27 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Nettonielu on kasvanut melko tasaisesti vuodesta 1990. |
 |
Tämä indikaattori päivitetään vuosittain tammikuussa.
|
|
|
|
Päivitetty ( 10.02.2011 ) |
Keskustelu