>> Indikaattorin taustatiedot

Kehitys

Saaristolintujen kannat ovat pääasiassa kasvaneet koko 1930-luvulla alkaneen seurantajakson ajan. Parimärät olivat korkeimmillaan vuosituhannen vaihteessa, jolloin Suomen rannikkoalueilla pesi arviolta yhteensä 500 000 sorsa-, lokki-, tiira-, ruokki- ja kahlaajalintuparia. Luku on kymmenkertainen verrattuna 1930-luvun parimääriin. Myös lajien lukumäärä on noussut 1940-luvun 25 lajista nykyiseen 32 lajiin. Viime vuosina erityisesti sorsien parimäärät ovat kuitenkin laskeneet. Lasku johtuu pääasiassa haahkan, kaikkein runsaslukuisimman sorsalintumme, populaatioiden pienenemisestä.

Haahkan kannankoon on arvioitu olevan nykyisellään 80 000–100 000 pesivää paria. Haahkapopulaatioista on kerätty yksityiskohtaisempaa tietoa vuodesta 1986 lähtien. Tänä aikana eri merialueiden haahkapopulaatioiden kehityksessä on ollut eroja. Lounaissaaristossa haahkojen määrä runsastui 1990-luvun loppuun saakka, ja alkoi sitten laskea melko jyrkästi. Suomenlahdella haahkapopulaatio on puolestaan pienentynyt tasaisesti vuoden 1986 jälkeen. Kaikkia populaatioita kuvaava yhdistetty indeksi oli noususuuntainen 1990-luvun loppuun asti ja alkoi sen jälkeen laskea. Erityisesti viime vuosien kehitys on ollut huolestuttavaa.

Lokkien kantojen yleinen kehitys on ollut melko vakaata, vaikka lajien välillä onkin huomattavia eroja. Kalalokkien kanta kasvoi selvästi vuoden 1986 jälkeen. Selkälokit sitä vastoin vähenivät jyrkästi ensimmäisinä seurantavuosina, mutta kehitys on sen jälkeen pysynyt kohtalaisen tasaisena. Myös kalalokkien ja merilokkien kannat vaihtelevat vuosittain, mutta ilman selviä säännönmukaisuuksia.

Saariston pesimälinnut