ME13 Metsien uhanalaiset lajit

Tämä on vaikutusindikaattori (I = impact = vaikutus). DPSIR: drivers (taustavoimat), pressures (paineet), state (tila), impact (vaikutus), responses (toimenpiteet) Indikaattorin kehitys on ollut voimakkaasti laskeva vuosina 1900-1990 (tummanpunainen tausta). Vuoden 1990 jälkeen kehitys on ollut lievästi laskeva (nuoli).

>> Indikaattorin taustatiedot

Tilanne

Vuonna 2010 julkaistussa lajien uhanalaisuuden arvioinnissa metsien todettiin olevan edelleen uhanalaisten lajien tärkein elinympäristö. Metsissä esiintyy 814 uhanalaista lajia eli 36 % kaikista uhanalaisista lajeista.

Yli kolmasosa uhanalaisista metsälajeista on vanhojen metsien lajeja. Lähes yhtä paljon on nuorten ja keski-ikäisten lehtometsien lajeja. Pienempiä määriä uhanalaisia lajeja esiintyy lisäksi nuorissa ja keski-ikäisissä kangasmetsissä, harjumetsissä sekä paloalueilla ja muissa luontaisen sukkession alkuvaiheen metsissä.

Erityisen paljon uhanalaisista metsälajeista on sieniä, yli 20 %. Yli kymmenen prosentin osuus uhanalaisten metsälajien joukosta on myös kovakuoriaisilla (17 %), perhosilla (16 %), pistiäisillä (11 %) sekä jäkälillä (11 %). Uhanalaiselle sienilajistolle metsät selvästi tärkein elinympäristö, peräti 72 % kaikista uhanalaisista sienistä on metsien lajeja. Myös esimerkiksi uhanalaisille nisäkkäille metsät ovat keskeinen elinympäristö.

Monet kovakuoriaiset, kääväkkäät ja jäkälät esiintyvät ainoastaan vanhoissa kangasmetsissä. Vanhoissa lehdoissa elämään erikoistuneiden lajien joukossa on puolestaan useita helttasieniä, tatteja, kääväkkäitä sekä kovakuoriaisia. Nuoremmissa lehtometsissä esiintyy myös paljon putkilokasveja ja perhosia. Paloalueiden uhanalaiset lajit ovat hyönteisiä, muun muassa kovakuoriaisia, perhosia, luteita ja pistiäisiä.

Kehitys

Metsälajien uhanalaisuudessa vuosien 2000 ja 2010 välillä tapahtuneet aidot luokkamuutokset osoittavat uhanalaistumiskehityksen jatkuneen. Positiivisia luokkamuutoksia eli uhanalaisluokituksen lieventymistä oli tapahtunut 81 lajilla. Näistä puolet on kovakuoriaisia, joista moni on hyötynyt hakkuualoille jätetystä säästöpuustosta, erityisesti haavoista.

Uhanalaisluokituksen kiristymistä oli samaan aikaan tapahtunut 108 ensisijaisesti metsissä elävän lajin kohdalla. Erityisesti jäkälien tilanne näyttäisi heikentyneen. Samaan aikaan kun 34 jäkälälajin uhanalaisluokitusta on kiristetty, ei yhdenkään lajin luokitusta ole voitu lieventää. Runsaasti negatiivisia luokkamuutoksia on myös perhosilla, kovakuoriaisilla ja pistiäisillä.

Uhanalaistumisen syitä

Elinympäristöjen määrän ja laadun muutokset ovat merkittävin syy lajiston monimuotoisuuden muutoksiin. Metsätalouden toimet ovat sekä vähentäneet tiettyjen arvokkaiden elinympäristöjen kuten vanhojen luonnontilaisen kaltaisten metsien määrää sekä heikentäneet yleisempien metsäelinympäristön laatua. Metsien käyttöön liittyvät tekijät ovat ensisijainen uhanalaisuuden syy yhteensä 606 lajille eli 74 % kaikista uhanalaisista metsälajeista.

Tarkemmin eriteltynä metsälajien uhanalaistumiseen on vaikuttanut erityisesti lahopuun määrän väheneminen, puulajisuhteiden muutokset sekä vanhojen metsien ja kookkaiden puiden harvinaistuminen metsätaloustoimien myötä. Jokainen näistä tekijöistä on yli 100 metsälajin uhanalaistumisen tärkein syy. Kuloalueiden ja muiden luontaisen sukkession alkuvaiheiden väheneminen on lisäksi keskeisin syy 58 lajin uhanalaistumiselle.

Muita syitä uhanalaistumisen taustalla ovat muun muassa avointen elinympäristöjen sulkeutuminen ja rakentaminen. Metsien kohdalla ensiksi mainittu liittyy perinteisten metsälaidunten umpeenkasvuun, jolloin esimerkiksi runsaasti valoa vaatien metsälajien esiintyminen käy mahdottomaksi.

Tämä indikaattori päivitetään seuraavan kerran kokonaisuudessaan  uuden uhanalaisuusarvion valmistuessa todennäköisesti vuonna 2020. Pienempiä tarkistuksia ja lisäyksiä voidaan tehdä myös sitä ennen.

Keskustelua aiheesta

Aloita keskustelu »

Lisää kommentti

Kirjoita kuvan koodi tekstikenttään

Kirjoita kuvan koodi tekstikenttään
Kokeile uutta koodia

Viestisi lähetetään sivuston ylläpitäjille tarkastettavaksi. Uudet kommentit pyritään julkaisemaan viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Indikaattorit aihepiireittäin