>> Indikaattorin taustatiedot

Kehitys

Metsätaloudessa on otettu käyttöön useita uusia kestävään luonnonhoitoon tähtääviä menetelmiä 1990-luvun lopulta lähtien. Tärkeimpiin kuuluvat PEFC- ja FSC-metsäsertifikaatit sekä metsälain määrittelemä arvokkaiden elinympäristöjen suojeluvelvoite.

Suomessa käytetyistä metsäsertifioinneista PEFC-sertifikaatti on huomattavasti yleisempi. Noin 95% talousmetsistämme on sertifioitu sen standardien mukaisesti. Luonnon monimuotoisuuden kannalta ehkä merkittävimpiä ovat metsän uudistusaloille jätetyn säästöpuuston määrää ja laatua koskevat kriteerit. Yksityismetsien seurannasta saatujen tietojen mukaan säästöpuuston tilavuus on vaihdellut viimeisen kymmenen vuoden aikana kolmesta ja neljään kuution hehtaarilla. Samaan aikaan puiden lukumäärä on noussut keskimäärin 7-8 puusta 11-12 puuhun hehtaarilla. Siten puita itse asiassa säästetään lukumäärältään enemmän kuin kriteerien vaatimat 5 kappaletta hehtaarilla, mutta ne ovat yleensä pienikokoisia.

Yhteensä 0,6% yksityisessä omistuksessa olevasta metsätalousmaasta oli vuonna 2007 määritelty arvokkaaksi elinympäristöksi. Metsälaki suojaa näitä ympäristöjä kieltämällä niille ominaisten luonnollisten piirteiden muuttamisen. Rajoitetut hakkuut ovat kuitenkin mahdollisia. Yksityismetsien arvokkaista elinympäristöistä valtaosan on 2000-luvulla katsottu säilyneen täysin ennallaan ympäröivän metsän hakkuista huolimatta.