|
SU2 Soiden kunnostusojitus |
 |
 |
 |
|
 |
 |
 |
|
|
Kehitys
|
|
|
Vuodesta 2001 lähtien ei varsinaisia soiden uudisojituksia ole tehty. Vanhojen ojitusalojen kunnostusojituksia on sen sijaan tehty 70 000 - 80 000 hehtaarilla vuodessa. Aivan viime vuosina määrä on laskenut alle 70 000 hehtaariin vuodessa. Yhteensä vuoteen 2008 mennessä oli kunnostusojitettu noin 2,2 miljoonaa hehtaaria suota eli 47 % koko ojitetusta suoalasta. Kunnostusojituksen yhteydessä tehtävissä täydennysojituksissa voidaan jo aikaisemmin ojitetun alan lisäojituksen lisäksi kaivaa ennestään ojittamattomille aloille uusia niskaojia ja suolahdekkeisiin suuntautuvia pisto-ojia
|
|
Vaikutus luonnon monimuotoisuuteen
|
| Kunnostusojituksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ovat pääosin samansuuntaisia kuin uudisojituksenkin. Kunnostusojitus vauhdittaa kasvillisuudessa tapahtuvia muutoksia, jotka puolestaan kaventavat erityisesti avoimista suoelinympäristöistä riippuvaisten lajien elinmahdollisuuksia. Mittakaavaltaan kunnostusojituksen vaikutukset ovat kuitenkin huomattavasti uudisojitusta pienemmät, sillä kyseessä on nimenomaan jo kertaalleen kaivettujen ojien kunnostaminen ja ojitettujen alojen lisäojitus.
Ilman kunnostusojitusta merkittävä osa ojitetuista suoaloista palautuisi lähelle alkuperäistä tilaa. Erityisesti huonosti onnistuneiden ja metsänkasvatuskelvottomille soille tehtyjen ojitusten jäljet häviävät turpeenkasvun myötä jo muutamissa vuosikymmenissä. Soiden palautumista voidaan lisäksi nopeuttaa ennallistamistoimin.
|
|
Tämä indikaattori päivitetään vuosittain.
|
|
|
|
Päivitetty ( 05.01.2010 ) |
Lisää kommentti
