SU2 Soiden kunnostusojitus PDF Tulosta Sähköposti
Tämä on paineindikaattori (P = pressure = paine). DPSIR = drivers (taustavoimat), pressures (paineet), state (tila), impacts (vaikutukset), responses (toimenpiteet). Kunnostusojituksilla oli kohtalainen kielteinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen 1900-luvulla ennen vuotta 1990 (tausta). Vuoden 1990 jälkeen paine on pysynyt samalla tasolla (nuoli).
>> Indikaattorin taustatiedot

Kehitys

Vuodesta 2001 lähtien ei varsinaisia soiden uudisojituksia ole tehty. Vanhojen ojitusalojen kunnostusojituksia on sen sijaan tehty 70 000 - 80 000 hehtaarilla vuodessa. Aivan viime vuosina määrä on laskenut alle 70 000 hehtaariin vuodessa. Yhteensä vuoteen 2009 mennessä oli kunnostusojitettu noin 2,3 miljoonaa hehtaaria suota eli 49 % koko ojitetusta suoalasta. Kunnostusojituksen yhteydessä tehtävissä täydennysojituksissa voidaan jo aikaisemmin ojitetun alan lisäojituksen lisäksi kaivaa ennestään ojittamattomille aloille uusia niskaojia ja suolahdekkeisiin suuntautuvia pisto-ojia

Vaikutus luonnon monimuotoisuuteen

Kunnostusojituksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ovat pääosin samansuuntaisia kuin uudisojituksenkin. Kunnostusojitus vauhdittaa kasvillisuudessa tapahtuvia muutoksia, jotka puolestaan kaventavat erityisesti avoimista suoelinympäristöistä riippuvaisten lajien elinmahdollisuuksia. Mittakaavaltaan kunnostusojituksen vaikutukset ovat kuitenkin huomattavasti uudisojitusta pienemmät, sillä kyseessä on nimenomaan jo kertaalleen kaivettujen ojien kunnostaminen ja ojitettujen alojen lisäojitus.

Ilman kunnostusojitusta merkittävä osa ojitetuista suoaloista palautuisi lähelle alkuperäistä tilaa. Erityisesti huonosti onnistuneiden ja metsänkasvatuskelvottomille soille tehtyjen ojitusten jäljet häviävät turpeenkasvun myötä jo muutamissa vuosikymmenissä. Soiden palautumista voidaan lisäksi nopeuttaa ennallistamistoimin.

Tämä indikaattori päivitetään vuosittain huhti-toukokuussa.
Päivitetty ( 10.11.2010 )
 

Keskustelua aiheesta

Lue kommentteja (1) »
Lisää kommentti »

Keskustelu 

 
#1 Risto Sulkava 25.02.2010 19:14
Moi,
Pieni tilastointiongelma aiheuttaa harhaa: korpien metsätalouden uudistuksessa käytännössä ainoa nykymenetelmä on ojitusmätästys tai vastaava (nimityksiä useampia). Lopputulos on, että jokainen hakattava korpi myös ojitetaan, eli korpiluonnon tilan heikeneminen on yhä nopeaa. Näitä ojituksia ei kuitenkaan tilastoida ojituksiksi ja siksi tämä mittari antaa soiden uudisojituksesta liian positiivisen kuvan - vaikka kokonaiskuva toki on jo nyt aika karmea.
Vastaa kommenttiin
 

Lisää kommentti

Kirjoita kuvan koodi tekstikenttään

Tarkistuskoodi
Kokeile uutta koodia

Viestisi lähetetään sivuston ylläpitäjille tarkastettavaksi. Uudet kommentit pyritään julkaisemaan viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Indikaattorit aihepiireittäin