|
Tunturiympäristöissä, eli puurajan yläpuolisilla alueilla, esiintyy 14 EU:n luontodirektiivin lajia. Pääosa tunturilajeista on rajoittunut alpiiniselle alueelle, ja niiden kokonaistilanne onkin arvioitu vain alpiinisen alueen osalta.
Tuntureiden direktiivilajien suojelutaso on arvioitu pääosin suotuisaksi. Näihin lukeutuu kaksi nisäkästä, kolme perhoslajia sekä neljä putkolokasvia, jotka on melko hyvin suojeltu nykyisillä suojelualueilla. Pohjankellosammalen tila on sitävastoin epäsuotuisa-riittämätön, sillä sen populaation koko on niin pieni, että sattuman aiheuttaman sukupuuton todennäköisyys on kasvanut. Naalin ja pahtakelton suojelutaso on arvioitu luokkaan epäsuotuisa-huono. Isotorasammalen ja lapinpahtasammalen suojelutasoa ei ole voitu arvioida puutteellisten tietojen vuoksi.
Naalin suojelutaso on tuntureiden direktiivilajeista kaikkein huonoin, ja se heikkenee todennäköisesti myös tulevaisuudessa. Naalipopulaatio on pienentynyt 1980-luvulta lähtien, ja viimeisimmästä varmasta naalin pesinnästäkin on jo yli 10 vuotta. Näköhavaintojen perusteella naalipopulaation on arvioitu koostuvan ainoastaan viidestä yksilöstä.
Naalien vähentyminen johtuu suurelta osin ketun leviämisestä alpiiniselle alueelle, jossa se kilpailee naalin kanssa samasta ravinnosta. Lisäksi muutokset porotaloudessa sekä myyrä- ja sopulisyklien heikkeneminen ovat vähentäneet naalin saatavilla olevan ravinnon määrää.
Pahtakeltto kasvaa alpiinisella alueella ainoastaan Kevon luonnonpuistossa. Sen populaatio on pienentynyt edelleen viime vuosina, sillä monet sen kasvupaikat ovat heinittyneet ja kärsineet myös kuivista kesistä.
|
| Luontodirektiivin lajit |
| Ahma Gulo gulo |
| Metsäjänis Lepus timidus |
| Naali Vulpes lagopus |
| Tundrasinisiipi Agriades glandon ssp. aquilo |
| Kääpiöhopeatäplä Clossiana improba ssp. improbula |
Pohjanvalkotäpläpaksupää Hesperia comma ssp. catena
|
| Tundrasara Carex holostoma |
| Pahtakeltto Crepis tectorum ssp. nigrescens |
| Myyränporras Diplazium sibiricum |
| Tuoksualvejuuri Dryopteris fragrans |
| Pahtahietaorvokki Viola rupestris ssp. relicta |
Isotorasammal Cynodontium suecicum
|
Pohjankellosammal Encalypta mutica
|
| Lapinpahtasammal Orthothecium lapponicum |
|
Lintudirektiivin lajit
|
| Kiljuhanhi Anser erythropus |
Tunturihaukka Falco rusticolus
|
| Kapustarinta Plover Pluvialis apricaria |
| Keräkurmitsa Charadrius morinellus |
Punakuiri Limosa lapponica
|
Tunturipöllö Bubo scandiacus
|
|
Uhkatekijät
Tunturialueen luontoon kohdistuu yleisesti ottaen vähemmän uhkia kuin esimerkiksi Etelä-Suomen elinympäristöihin, sillä muun muassa maankäyttöpaineet ovat paljon vähäisemmät. Lisäksi suurin osa alpiinisesta alueesta kuuluu Natura 2000 -suojeluverkostoon.
Tulevaisuudessa tunturialueen lajien suurin uhka on ilmastonmuutos. Sen vaikutuksia lajien sopeutumiseen ja siirtymiseen muuttuvan ilmaston mukana on vaikea ennustaa. Lajien välisen kilpailun (kuten naalin ja ketun) lisääntyminen on eräs mahdollinen seuraus ilmastonmuutoksesta.
Lue lisää tuntureiden lajeista TU8 Uhanalaiset lajit.
|
|
