Arvo: Virkistyskäytön arvo

TALOUDELLINEN ARVO

Luonnon virkistyskäytön taloudellinen arvo on useimmiten epäsuoraa, sillä jokamiehenoikeuksien ansiosta kaikki voivat nauttia suomalaisesta luonnosta ilmaiseksi. Suositut virkistyskohteet, kuten kansallispuistot, tuottavat kuitenkin lähialueille huomattavaa taloudellista hyötyä.

Tutkimusten mukaan jokainen kansallispuistojen virkistyskäyttöä edistävään infrastruktuuriin sijoitettu euro palautuu kymmenkertaisesti paikalliseen talouteen, kun kävijät haluavat esimerkiksi majoitus- ja luontomatkailupalveluja. Kansallispuistojen kävijöiden rahankäytön taloudellinen vaikutus oli 110 miljoonaa euroa vuonna 2012.

Luonnon virkistyskäytöllä on taloudellista arvoa myös siksi, että se vähentää terveydenhuollon kuluja.

TERVEYDELLINEN ARVO

Luonnon virkistyskäyttö edistää tutkitusti sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. Positiivisia terveysvaikutuksia ovat esimerkiksi verenpaineen ja stressihormonien lasku ja immuunijärjestelmän vahvistuminen. Psykologisia vaikutuksia ovat esimerkiksi kielteisten tunteiden, kuten masennuksen, vihan, uupumuksen ja levottomuuden väheneminen.

SOSIAALINEN ARVO

Luonnon virkistyskäyttö on Suomessa hyvin suosittua vapaa-ajantoimintaa. Noin 96 % suomalaisista ulkoilee säännöllisesti. Yli kaksi kolmesta suomalaisesta käy luonnonalueilla ainakin kerran viikossa. (Lue lisää luonnon virkistyskäytön hyödyistä.)

Luonnon virkistyskäytöllä on myös merkittävä työllistävä vaikutus. Kokonaisvaikutusta ei ole arvioitu, mutta esimerkiksi kansallispuistojen paikallinen työllistävä vaikutus oli 1 412 henkilötyövuotta vuonna 2012.

ITSEISARVO

Suomalaisille on tärkeää päästä luontoon. Luonnon virkistyskäyttö onkin turvattu jokamiehenoikeuksin. Eri ihmiset kokevat erilaiset asiat virkistäviksi.