Rakenne: Hiiltä varastoivat elinympäristöt

Suomen metsiin on arvioitu varastoituneen 820 miljoonaa tonnia hiiltä. Niitä pidetään merkittävänä hiilinieluna. Hiiltä on varastoitunut biomassaan ja kuolleeseen orgaaniseen ainekseen. Myös havumetsävyöhykkeen maaperä varastoi hiiltä tehokkaasti. Arviot maaperään sitoutuneen hiilen määrästä vaihtelevat paljon, mutta se on selvästi merkittävä osa hiilen kiertokulkua. Arviot vaihtelevat 920 ja 1 100 miljoonan tonnin välillä.

Arviot soihin varastoituneesta hiilestä vaihtelevat 2 257 ja5 600 miljoonan tonnin välillä riippuen siitä, otetaanko kuivatut turvemaat mukaan laskelmiin. Suomessa on yhteensä 4,5 miljoonaa hehtaaria kuivattamatonta suota. Soita pidetään hiililähteinä, mikä tarkoittaa sitä, että ne vapauttavat enemmän hiiltä kuin sitovat. Eri suotyypeistä luonnontilaiset aapasuot sitovat ja varastoivat hiiltä tehokkaimmin. Turvetta käytetään energialähteenä, ja sen nosto ja poltto pienentää soiden hiilivarastoja. 

Suomessa on 32 600 km² järvialueita, jotka ovat myös osa hiilen kiertokulkua. Järvien sedimentteihin on arvioitu varastoituneen 600–650 miljoonaa tonnia hiiltä. Järvet kuitenkin vapauttavat hiiltä enemmän kuin sitovat.