Toiminta: Pienhiukkasten sitominen

Kasvillisuus toimii suodattimena, joka adsorboi ja absorboi ilmasta epäpuhtauksia. Etenkin puut ovat siinä tehokkaita, sillä niillä on suuret latvustot ja karkeaa pintaa. Myös jotkin maaperän mikro-organismit parantavat ilmanlaatua. 

LEHTIPUUT

Lehtipuut absorboivat ilmansaasteita tehokkaasti etenkin lehtien suuren pinta-alan ansiosta. Lehdet uusiutuvat vuosittain, joten niihin ei ehdi kertyä kovin korkeita toksiinipitoisuuksia. On kuitenkin esitetty, että lehtien maatuessa toksiinit kertyvät maaperään ja voivat vahingoittaa puun juuristoa.  

HAVUPUUT

Havupuilla on suuri pinta-ala, ne kasvavat nopeasti ja ovat ikivihreitä. Näiden ominaisuuksien ansiosta ne absorboivat tehokkaasti hiukkasia ilmasta. Niihin kuitenkin kertyy enemmän toksiineja kuin lehtipuihin, sillä neulaset ovat monivuotisia. Siksi havupuut voivat myös vahingoittua fysiologisesti lehtipuita pahemmin. 

PUIDEN FYSIOLOGINEN VAHINGOITTUMINEN

Toksiinit voivat paitsi kertyä puihin myös vahingoittaa niitä fysiologisesti esiintyessään suurina pitoisuuksina. Pienhiukkaset voivat tukkia ilmaraot, mikä heikentää kaasujen vaihtoa ja sitä kautta kasvin elintoimintoja. Kasveja peittävät pienhiukkaset voivat häiritä pölytystä, silmujen tuotantoa ja valon heijastumista, herkistää kasvia patogeeneille ja muuttaa pitkällä aikavälillä sen geneettistä rakennetta.  

Beckett, K. P., Freer-Smith, P. H., Taylor, G. 1998. Urban woodlands: their role in reducing the effects of particulate pollution. Environmental pollution. Volume 99, Issue 3. pp. 347–360.