Maaperän laatu

Hyvälaatuinen maaperä on kasvien kasvun edellytys. Maaperän kunto vaikuttaa myös laajemmin ravinnekierron toimintaan sekä maankäytön mahdollisuuksiin. 

Maaperän kunnon seuranta ja vastuullinen käyttö ovat oleellinen osa maataloutta. Lannoitteiden käyttö vaikuttaa peltokasvillisuuden monimuotoisuuteen. Ravinteiden valuminen sisävesistöihin puolestaan aiheuttaa rehevöitymistä. Pelloilla tilannetta seurataan tarkkailemalla typpi- ja fosforitasetta eli sitä, paljonko lannoitteina käytetyistä ravinteista jää peltoon ja paljonko sitoutuu kasveihin (ravinteiden lisäys – ravinteiden poisto = ravinnetase). Sopivat ravinnemäärät (kg/ha) määritellään erikseen eri viljelykasveille, sillä niihin sitoutuu eri määrä ravinteita. Lannoitteiden käyttö on Suomessa vähentynyt vuodesta 1990. Samaan aikaan ravinnetaseet ovat laskeneet, sillä sadot ja kasvien käyttämien ravinteiden määrät ovat kasvaneet.

MAAPERÄN LAATUA UHKAAVAT TEKIJÄT 

Maaperän laatua ja ravinnekiertoa uhkaavat tekijät ovat pääasiassa ihmisen aiheuttamia. Viljelymaiden liikalannoitus heikentää ajan myötä maaperän olosuhteita. Lannoitteet myös aiheuttavat valuessaan vesistöjen rehevöitymistä. Fossiilisten polttoaineiden käyttö muuttaa kasvilajien esiintymissuhteita typpi- ja rikkilaskeuman aiheuttaman happamoitumisen seurauksena. Kasviyhteisöjen muutokset taas vaikuttavat maaperään.

Keskustelua aiheesta

Aloita keskustelu »

Lisää kommentti


Jos et saa koodista selvää, klikkaa koodia ja saat uuden koodin.


Viestisi lähetetään sivuston ylläpitäjille tarkastettavaksi. Uudet kommentit pyritään julkaisemaan viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Sulje kommentit