Vedenpidätyksen arvo
TALOUDELLINEN ARVO Vedenpidätys on arvokasta pääasiassa siksi, että se ehkäisee kustannuksia. Jos luonnolliset vedenpidätysmekanismit vahingoittuvat, tulvia voi olla tarpeen ehkäistä joillain alueilla keinotekoisesti. Se aiheuttaa mittavia yhteiskunnallisia kustannuksia. Tulvat voivat myös aiheuttaa kalliita vahinkoja rakennuksille, teille, silloille ja muulle infrastruktuurille. Myös talousmetsät ja maatalousmaa kärsivät suurista vesimassoista. Etenkin viljelymailta huuhtoutuu paljon ravinteita ja orgaanisia yhdisteitä, sillä maa on yleensä paljas kevättulvien aikaan ja eroosiota tapahtuu paljon. TERVEYDELLINEN ARVO Tulvat aiheuttavat paljon suoria ja epäsuoria terveysriskejä. Suoria ovat esimerkiksi onnettomuuksista johtuvat loukkaantumiset. Epäsuoria riskejä aiheutuu esimerkiksi pilaantuneesta vedestä ja homevaurioista. Pilaantunut vesi on terveysriski kaupungeissa, jos viemäriverkoston kapasiteetti ei riitä, vaan jätevesi nousee kaduille ja rakennuksiin. Veden valtaan joutuneisiin rakennuksiin voi tulla homevaurioita. Homealtistus voi aiheuttaa esimerkiksi sairastelukierteitä, hengenahdistusta ja ihottumaa. SOSIAALINEN ARVO Ei määritelty. ITSEISARVO Vedenpidätyksen itseisarvo perustuu siihen, että Suomessa on luonnontilaisia alueita, jotka mahdollistavat tärkeiden ekosysteemimekanismien kuten vedenpidätyksen toiminnan. On myös oleellista muistaa, että tulvat ovat luonnollinen ja joidenkin lajien kannalta elintärkeä ilmiö. Tulvien ehkäisemiskulut pysyvät alhaisina, jos infrastruktuuria ei alun perinkään rakenneta tulvavaara-alueille. On kuitenkin mahdollista, että ilmastonmuutos lisää tulvien määrää Suomessakin.
MUITA VEDENPIDÄTYKSEN HYÖTYJÄ
Vedenpidätys vaikuttaa suoraan maan ja veden laatuun. Tulvat ja pintavalunta huuhtovat muun muassa ravinteita, mineraaleja ja orgaanisia yhdisteitä vesistöihin. Etenkin maatalousmaa kärsii ravinteiden katoamisesta. Samaan aikaan ravinteiden ja orgaanisten yhdisteiden liiallinen määrä rehevöittää järviä, jokia ja Itämerta. Lisäksi vesi kuljettaa maaekosysteemien toksiineja vesiekosysteemeihin, jolloin osa niistä kertyy eliöihin kuten kaloihin ja rapuihin.
Tulvakarttapalvelu. Tulvakeskus. Suomen ympäristökeskus, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. |
- Päivitetty (04.10.2017)
Keskustelua aiheesta
Aloita keskustelu »
Lisää kommentti
Sulje kommentit