Rakenne: Kuivattamattomat elinympäristöt

Ojittaminen heikentää elinympäristön vedenpidätyskykyä. Kuivattamattomien elinympäristöjen määrällä kuvataan, kuinka suuri osuus soista, metsämaista ja maatalousmaista on ojittamatta.

SUOT 

Luonnontilaisilla soilla on erinomainen kyky pidättää vettä ja hidastaa maaveden virtausta. Kuivatuilta soilta virtaa huomattavasti enemmän vettä kuin kuivaamattomilta. Soita on kuivattu metsä- ja maatalouskäyttöön. Etelä-Suomen soiden kokonaispinta-alasta noin 80 % on kuivattu ja Pohjois-Suomen soista 40 %. Suot peittävät noin kolmanneksen Suomen maa-alasta

MAATALOUS 

Maatalousmaiden kuivatus on hyvin yleistä. Vuonna 2013 noin 70 % käytössä olleesta maatalousmaasta oli salaojitettu ja 20 % avo-ojitettu. Vain kymmenesosa maatalousmaasta on ojittamatonta. Maatalousmaita oli 1940-luvulta 1970-luvulle hieman enemmän kuin nykyään, noin 2,5 miljoonaa hehtaaria. Viime vuosikymmeninä peltopinta-ala on pysynyt melko tasaisesti noin 2,2 miljoonassa hehtaarissa.

METSÄTALOUS 

Yli 5 miljoonaa hehtaaria metsätalousmaata on uudisojitettu 1960-luvun jälkeen. Uudisojitus väheni 2000-luvulla, mutta ojien perkaaminen jatkuu. Vuonna 2012 ojien perkaaminen vaikutti noin 52 000 hehtaarin alueelle. Sittemmin vuosittainen perkausmäärä on laskenut. Yli puolet ojaverkostosta on kunnostusojitettu.

Valtakunnan metsien inventointi. Metsäntutkimuslaitos. 

Käytössä oleva maatalousmaa. Maataloustilastot.

Viljelysmaan hoito ja kastelu. Maataloustilastot. 

Metsätilastolliset vuosikirjat. Metsäntutkimuslaitos.