Bioenergia

Bioenergiaa tuotetaan uusiutuvista orgaanisista energianlähteistä. Suomen tärkeimpiä bioenergiantuotantoon käytettävän biomassan lähteitä ovat metsät ja viljelymaat. Myös yhdyskuntajätettä poltetaan lämpövoimaloissa.

Suuri osa bioenergian tuotantoon käytettävästä materiaalista koostuu metsätalouden sivutuotteista tai puuntuotannon hukkapuusta. Hakkuutähteitä ovat oksat, kaarna, latvat, kannot, juuret ja neulaset. Teollisuudessa, yhdistetyissä sähkön ja lämmön tuotantolaitoksissa (CHP) ja kaukolämpölaitoksissa energiaa ja lämpöenergiaa tuotetaan kiinteillä puupolttoaineilla. Niitä ovat esimerkiksi metsähake, kaarna ja sahanpuru. 

Monissa kotitalouksissa lämmitetään puulla. Noin 5 % käytetystä energiasta tuotetaan pienimuotoisella puun polttamisella. Puuhaketta ja sahanpurua prosessoidaan edelleen biopolttoaineiksi, kuten pelleteiksi tai puristeiksi. Puuhakkeen käyttö tehostui 2000-luvulla.

Osa bioenergian tuotantoon käytettävästä biomassasta kasvatetaan viljelemällä. Euroopan unioni myönsi 2000-luvulla tukea muun muassa ruokohelven kasvattamiseen bioenergian tuotantoa varten. Tuen loputtua bioenergian tuotantoon kasvatetut sadot alkoivat pienentyä. Vuonna 2013 ruokohelven kasvatukseen käytettiin 6 600 hehtaaria viljelymaata. Sato puolittui vuosien 2011 ja 2013 välillä; vuonna 2013 se oli 21 miljoonaa kiloa. 

Myös ruokoja ja energiapajua on kokeiltu energiakäyttöön. Öljykasvisadosta saatavia kasviöljyjä käytetään lämmitykseen. Suomalaisia öljykasveja ovat rypsi, rapsi ja pellava. Rypsistä valmistetaan myös biodieseliä. Vuonna 2013 sen sato oli 28 miljoonaa kiloa.

Vuonna 2013 Suomessa tuotettiin sähköä ja lämpöä tuotettiin 68,3 TWh. Neljännes siitä tuotettiin puupolttoaineilla; suurin osa mustalipeällä ja muilla polttolipeöillä. Biopolttoaineisiin perustuvan energiantuotannon osuus on pääasiassa kasvanut viimeisten 10 vuoden aikana.