Kalojen ja rapujen arvo

TALOUDELLINEN ARVO 

Itämeri

Ammattikalastajien saaliiden nimellisarvo on kasvanut 2000-luvulla. Vuonna 2016 saaliin arvo oli 40 miljoonaa euroa. Nimellisarvo vaihtelee vuosittain saaliiden ja markkinahintojen myötä, mutta 1980- ja 1990-luvuilla arvo vaihteli varsin maltillisesti. Nimellisarvo putosi 2000-luvun puolivälissä alle 20 miljoonaan euroon, mutta on sittemmin kasvanut nopeasti.

Suomalaisten ammattikalastajien tärkein saaliskala Itämerellä on silakka. Silakan nimellisarvo muodostaa keskimäärin yli puolet kokonaissaaliin nimellisarvosta. Lohi oli 1980-luvulla taloudellisesti toiseksi merkittävin kalalaji, mutta sen merkitys on pienentynyt runsaan kalastuksen sekä Itämeren ja kutemisjokien ympäristömuutosten vuoksi.

Muita merkittäviä saaliskaloja ovat kilohaili, turska, siika ja kuha. Siika- ja turskasaaliiden nimellisarvot ovat pysyneet suhteellisen vakaina 1980-luvun alusta asti, ja kuha- ja kilohailisaaliit ovat kasvaneet 1990-luvun puolivälistä alkaen. Muiden saaliskalojen nimellisarvo on 5–12 % vuosittain.

Sisävedet

Sisävesien kalansaaliin nimellisarvo oli 10,9 miljoonaa euroa vuonna 2014. Suurin osa saaliista oli muikkua. Vuosina 1998–2010 muikun osuus sisävesisaaliiden nimellisarvosta oli 65–73 %. Muita ammattikalastajien kannalta merkittäviä lajeja ovat siika, kuha ja ahven. Niiden osuus kokonaissaaliin arvosta on ollut 17–24 %. Kuhasaaliin nimellisarvo on kasvanut voimakkaasti koko 2000-luvun. Muiden saaliskalojen osuus kokonaissaaliin nimellisarvosta on noin 10 %. Niitä ovat muiden muassa hauki, lohi, taimen, kuore, lahna, särki ja made.

SOSIAALINEN ARVO

Ammattikalastajien määrä on laskenut huomattavasti viimeisen vuosikymmen aikana sekä Itämerellä että sisävesillä. Osa-aikainen ammattikalastus on lisääntynyt Itämerellä. 

TERVEYDELLINEN ARVO

Kalan ja rapujen terveydellinen arvo on peräisin niiden käytöstä elintarvikkeina sekä kalastustoiminnasta, pääasiassa virkistyskalastuksesta. Kaloissa ja ravuissa on hyödyllisiä rasvahappoja, vitamiineja, kivennäisaineita ja proteiinia. Säännöllisesti syötynä kala vähentää tutkitusti sydän- ja verisuonitautien riskiä. Joidenkin kalojen on todettu olevan säännöllisesti syötyinä epäterveellisiä niihin kertyvien ympäristömyrkkyjen vuoksi. Itämeren kaloista tällaisia ovat silakka, lohi ja taimen, sisävesien kaloista hauki.  

Virkistyskalastukseen liittyvä liikunta ja ulkoilu vaikuttavat terveyteen myönteisesti.

ITSEISARVO 

Kalojen ja rapujen itseisarvo syntyy siitä, että ne mahdollistavat ammattimaisen ja vapaa-ajan kalastuksen. Kalastus on perinteinen suomalainen elinkeino, ja kala on merkittävä osa perinteistä ruokavaliota. Riittävät kalakannat ja niiden kestävä hoito ovat tärkeimmät keinot taata tämän arvon säilyminen.

Kalan syöntisuositukset. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira.  

Kaupallinen kalastus merellä. Luonnonvarakeskus.

Kaupallinen kalastus sisävesillä. Luonnonvarakeskus.