Hyöty: Kokonaissaalis

ITÄMERI 

Ammattikalastajien tärkein saaliskala Itämerellä on silakka (Clupea harengus membras). Sen osuus kokonaissaaliista oli 2000-luvulla lähes 80 %. Toiseksi tärkein on kilohaili (Sprattus sprattus). Muiden kalalajien osuus kokonaissaaliista on noin 5 %. Niitä ovat turska (Gadus morhua), kampela (Platichthys flesus), siika (Coregonus lavaretus), lohi (Salmo salar), taimen (Salmo trutta), kuore (Osmerus eperlanus), lahna (Abramis brama), säyne (Leuciscus idus), särki (Rutilus rutilus), hauki (Esox lucius), ahven (Perca fluviatilis), kuha (Stizostedion lucioperca), made (Lota lota), muikku (Coregonus albula) ja ankerias (Anguilla anguilla).

Itämeren ammattikalastajien keskimääräinen kalansaalis on kasvanut kuluneen kolmen vuosikymmenen ajan. Vuonna 2016 kokonaissaalis oli 157 000 tonnia, mikä oli 30-vuotisen seurantakauden ennätyslukema. Kokonaissaaliin määrä riippuu pitkälti silakkasaaliista. Kilohailisaaliit olivat suuria 1970-luvulla, mutta pienenivät turskakannan kasvaessa. Vuotuinen kilohailisaalis kasvoi 1990-luvun puolivälissä muutamista sadoista tonneista 20 000 tonniin, koska troolausmenetelmät kehittyivät. Suomalainen kilohailisaalis on pari prosenttia koko Itämeren kilohailisaaliista.

Vapaa-ajan kalastajien saalis on pienentynyt 1990-luvun lopulta lähtien Suomea ympäröivillä Itämeren alueilla. Vuoden 1998 kokonaissaalis oli Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Pohjanmerellä kullakin noin 4 000–6 000 tonnia, ja vuoteen 2010 mennessä se pieneni 800–2 500 tonniin.

Vapaa-ajan kalastajien saalis on pienentynyt 1990-luvun lopulta lähtien Suomen merialueilla. Vuoden 1998 kokonaissaalis oli 16 000 tonnia, ja vuoteen 2010 mennessä se pieneni 5000 tonniin. Kuluneen kuuden vuoden aikana saalismäärät ovat kasvaneet 7500 tonniin. Selkämeren ja Merenkurkun alueen saalismäärä on palannut lähes vuoden 1998 tasolle.

SISÄVEDET 

Ammattikalastajien vuotuinen saalis sisävesillä on ollut keskimäärin vajaat 5 miljoonaa kiloa kuluneen kahdenkymmenen vuoden aikana. Kuudentoista vuoden seurantajakson aikana saalismäärä oli alhaisimmillaan vuonna 2008, jolloin jäätiin alle neljän miljoonan kilon. Siitä lähtien määrät ovat olleet kasvussa. Vuonna 2014 ylitettiin kuuden miljoonan kilon raja.

Noin puolet sisävesien ammattikalastajien saaliista on muikkua. Särkeä on 14 % saaliista. Kolmanneksi runsain saalis on kuore. Alle kymmenen prosentin saalisosuuksiin jäävät kuha, lahna, ahven, hauki ja siika. Muita kalalajeja (4 %) ovat esimerkiksi ankerias, lohi, taimen ja made.

Vapaa-ajan kalastajat pyydystävät sisävesiltä huomattavasti enemmän saalista kuin ammattikalastajat. Vapaa-ajan kalastajien saalis on kuitenkin pienentynyt huomattavasti vuosikymmenessä. Vuonna 1998 vapaa-ajan kalastajat saivat sisävesiltä 32 miljoonaa kiloa kalaa. Saalis alkoi pienentyä vuoden 2006 jälkeen, ja vuonna 2016 se oli noin 22 miljoonaa kiloa.

Kaupallinen kalastus merellä. Luonnonvarakeskus.

Kaupallinen kalastus sisävesillä. Luonnonvarakeskus.

Vapaa-ajankalastus. Luonnonvarakeskus.


Keskustelua aiheesta

Aloita keskustelu »

Lisää kommentti


Jos et saa koodista selvää, klikkaa koodia ja saat uuden koodin.


Viestisi lähetetään sivuston ylläpitäjille tarkastettavaksi. Uudet kommentit pyritään julkaisemaan viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Sulje kommentit