Porojen arvo

TALOUDELLINEN ARVO 

Poronliha muodostaa suurimman osan porojen taloudellisesta arvosta. Vuonna 2013 poronlihan arvo oli noin 15,4 miljoonaa euroa. Poroista saadaan myös turkkia, nahkaa, sarvia ja luita. Poronhoidon tuottama voitto ennen veroja oli 23,2 miljoonaa euroa vuonna 2008. Se on kasvanut maltillisesti 1990-luvun puolivälistä vuosittaisesta vaihtelusta huolimatta. Taloudellinen tulos ei kuitenkaan ole parantunut, mikä on merkki kulujen kasvusta. Yksi suurimmista kulueristä on talviruokinta. Viime vuosina lisärehua on tarvittu yhä enemmän, sillä luonnonlaidunten kunto on huonontunut.

Poroja hyödynnetään myös matkailualalla: poro on tärkeä osa koko Lapin mainosimagoa. 

SOSIAALINEN ARVO 

Poronhoito on kiinteä osa Pohjois-Lapissa elävien saamelaisten kulttuuria ja elinkeinoja. Poronomistajia oli 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa yli 7 000. Samaan aikaan porojen määrä saavutti huippunsa. Sittemmin omistajien määrä on laskenut tasaisesti, vaikka aivan viime vuosina lasku vaikuttaa pysähtyneen. Vuonna 2013 poronomistajia oli 4 532. Vaikka poronomistajien määrä on vähentynyt 1990-luvun puolivälistä lähtien, porojen määrä on pysynyt samana. Toisin sanottuna porotokat ovat kasvaneet. 

ITSEISARVO

Porojen itseisarvo perustuu poronhoitoa ympäröivään kulttuuriperintöön. 

TERVEYDELLINEN ARVO

Porojen terveydellisenä arvona voidaan pitää luontomatkailun ja virkistyskäytön myönteisiä terveysvaikutuksia. Poronlihassa on myös usein vähemmän toksiineja kuin lihakarjan lihassa. 

Porotalous. Maa- ja metsätalousministeriö.