Puhdas vesi

Veden hyvä laatu on edellytys monille ekosysteemipalveluille. Puhdasta vettä tarvitaan erityisesti ihmisten käyttöön (juomavesi), mutta veden laadulla on väliä myös kotitalous-, kastelu- ja teollisuusprosessikäytössä. Lisäksi veden laatu on tärkeää kala- ja rapukannoille ja se vaikuttaa rantojen virkistyskäyttöön.

Vettä saadaan sekä pohja- että pintavesilähteistä. Maaekosysteemit ovat puhtaan veden saannin kannalta ehdottoman tärkeitä. Puhdas vesi onkin ekosysteemipalvelu, joka on riippuvainen maa- ja vesiekosysteemien yhteistoiminnasta.

Sadevesi suodattuu maaperän läpi pohjaveteen tai kulkeutuu pintavalunnan myötä lampiin, puroihin ja lopulta jokia pitkin meriin - Pohjois-Lapissa Jäämereen, muualla Suomessa Itämereen. Maankäytön muutokset vaikuttavat ekosysteemin kykyyn varastoida ja suodattaa vettä. Suomessa merkittävimpiä veden laatuun vaikuttavia maankäyttötapoja ovat maatalous, metsätalous ja asutus.

Vuonna 2013 Suomen jokien ja järvien ekologinen tila oli enimmäkseen hyvä tai erinomainen. Vuosien 2008–2013 aikana useamman järven tila kuitenkin huononi verrattuna laadultaan parantuneiden järvien määrään nähden.  Ekologisesti huonoimmassa kunnossa vesistöt ovat Lounais-Suomessa, missä maatalouden runsas harjoittaminen vapauttaa vesistöihin typpeä ja fosforia.

Suomessa on runsaasti pohjavesialueita, ja ne ovat enimmäkseen hyvässä kunnossa. Tällä hetkellä noin 3 800 pohjavesialuetta on arvioitu soveltuviksi vedenhankintaan. Ihmisen toiminnan läheisyydessä sijaitsevien pohjavesialueiden kunto laskee todennäköisemmin kuin muiden. Laadukkaita pohjavesialueita on yleensä harjujen lähellä, missä vesi suodattuu karkean ja huokoisen maa-aineksen läpi.