Riista

Riistalla tarkoitetaan lihan tai turkin vuoksi metsästettäviä eläimiä. Lainsäädännössä riistaeläimiksi määritellään 34 nisäkäslajia ja 26 lintulajia. Suomen riistalajeista pääasiassa lihan vuoksi metsästettäviä nisäkkäitä ovat esimerkiksi hirvi, metsäkauris, metsäjänis, rusakko ja villisika. Riistalintuihin kuuluvat monet vesilinnut, metso, kiiruna, riekko, teeri, peltopyy, fasaani, lehtokurppa ja sepelkyyhky. Turkisriistaa puolestaan ovat muun muassa kettu, supikoira, minkki, majava ja näätä. Lisäksi suurpetoja (karhu, ilves, susi ja ahma) metsästetään poikkeusluvilla. Ankaran talven vuoksi moni eurooppalainen riistaeläinlaji ei pärjää Suomessa.

Metsästämiseen tarvitaan metsästyslupa. Luvanvaraisuuden tarkoituksena on säädellä ja ylläpitää eläinkantoja. Riistaeläimistä ja metsästyskausista säädetään metsästyslaissa ja -asetuksessa. Jos Suomen kansalainen haluaa metsästää Suomessa, hänellä on oltava suomalainen metsästyskortti, maanomistajan tai valtion myöntämä metsästyslupa, ampuma-aselupa, ampumakoe suoritettuna sekä suurriistan tapauksessa erillinen kaatolupa tai poikkeuslupa. Yli 300 000 Suomen kansalaisella eli noin 5–6 prosentilla koko väestöstä on metsästyslupa. Metsästysluvan haltija on keskimäärin 49-vuotias.

Metsästys on ollut historiallisesti merkittävä elinkeino monissa Pohjoismaissa, myös Suomessa. Nykyään metsästys lienee tärkeämpää virkistyksenä, vaikkakin joidenkin eläinten kuten hirven liha voi edelleen olla merkittävä osa monien suomalaisten ruokavaliota. Vuonna 2013 riistasaaliin suora rahallinen arvo oli noin 65 miljoonaa euroa. Hirven osuus siitä oli 46 miljoonaa.