Hyöty: Sato

VILJAT

Vuosittaiset viljasadot vaihtelevat sääolojen ja viljelypäätösten mukaan, mutta viljalajien väliset erot ovat selkeät. Suomessa ohra on rehuviljan jälkeen tärkein viljalaji. Sen osuus alkoi nousta 1960-luvun alussa, kun sikatuotanto kasvoi. Suurin osa ohrasta käytetään sikojen rehuksi. Kaurasato on pysynyt melko vakaana vuodesta 1995 asti, kuten myös edeltävinä vuosikymmeninä. Vehnäsato on kasvanut 2000-luvulla hiukan, mutta satomäärien pitkän aikavälin muutokset ovat olleet vähäisiä. Ruis sen sijaan oli Suomen tärkein vilja 1800-luvulla, mutta 1950-lukuun mennessä sen sato kutistui suhteellisen pieneksi eikä ole sen koommin kasvanut.

Rehuviljan sato on myös vaihdellut vuosittain, mutta 1990-luvulta asti keskimääräinen vuosisato on ollut noin 3 000 miljoonaa kiloa. Rehuntuotanto kuitenkin muuttui 1900-luvulla. 1960-luvulle asti kotieläimiä ruokittiin pääasiassa heinällä ja vihantarehulla. Nykyään suurin osa rehusta on rehuviljaa. 

PERUNA, SOKERIJUURIKAS, RYPSI JA RAPSI

Perunasato ei ole juuri muuttunut vuodesta 1995. Sen vuosittainen keskisato on noin 700 miljoonaa kiloa. Vuosisato on pysynyt samalla tasolla jo neljä vuosikymmentä, vaikka perunanviljelyyn käytetty alue on pienentynyt 1950-luvulta lähtien. Sokerijuurikkaan vuosisato oli noin 1 100 miljoonaa kiloa vuosina 1995–2005, mutta sato on sittemmin puolittunut maataloustukien muuttumisen myötä. 

Rypsin ja rapsin keskimääräinen vuosisato on ollut noin 100 miljoonaa kiloa vuodesta 1995 lähtien. Rypsin vuosisato on vaihdellut jyrkästi 50 ja 160 miljoonan kilon välillä. Rapsisato on kasvanut huomattavasti: alle 5 miljoonasta kilosta vuonna 2005 aina 24 miljoonaan kiloon vuonna 2013.

Satotilastot. TIKE. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus. 

Peltokasvitilastot. 2014. Tilastovakka. Tietoja maa- ja elintarviketaloudesta. TIKE. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus.