Direktiivilajit ovat luonnon monimuotoisuuteen viittaavissa EU:n direktiiveissä mainittuja lajeja. Tässä suhteessa merkittävimpiä ovat luonto- ja lintudirektiivit, joiden liitteissä luetellaan tärkeinä pidettyjä lajeja, jotka

• ovat vaarassa hävitä
• ovat kannan kooltaan tai levinneisyysalueeltaan pieniä
• ovat hyviä esimerkkejä tietyn luonnonmaantieteellisen alueen (Suomessa boreaalinen ja alpiininen alue) ominaispiirteistä, tai
• ovat endeemisiä lajeja.

Suotuisa suojelutaso on biologinen käsitekokonaisuus, jossa lajien populaatioiden elinvoimaisuuden arvoinnissa huomioimaan myös mm. levinneisyysalueen laajuus ja siinä tapahtuneet muutokset sekä lajien elinympäristöjen tila.

Lintudirektiivin lajien suojelutasoa ei ole vielä arvioitu Euroopassa yhtenevin menetelmin. Lintujen kannankehityksestä on kuitenkin olemassa suhteellisen hyvät tiedot usein jo 1900-luvun alkupuoliskolta lähtien. Näiden tietojen pohjalta on arvioitu lajien kantojen pääasiallista kehityssuuntaa ennen ja jälkeen vuoden 1990.