RN5 Rantojen uhanalaiset lajit
Uhanalaisilla lajeilla tarkoitetaan eliölajeja, jotka ovat niiden populaation tai levinneisyysalueen pienen koon tai sen jatkuvan pienenemisen vuoksi vaarassa hävitä joko kokonaan tai joltakin tietyltä alueelta (esim. Suomesta). Uhanalaistumisen syyt voivat olla joko ihmisen aiheuttamia tai luontaisia. Uhanalaiset lajit luokitellaan kolmeen eri ryhmään
1. Äärimmäisen uhanalaiset (CR, Critically Endangered)
2. Erittäin uhanalaiset (EN, Endagered)
3. Vaarantuneet (VU, Vulnerable)
Punaisen listan lajeja ovat edellisten lisäksi:
4. Hävinneet (RE, Regionally Extinct)
5. Silmälläpidettävät (NT, Near-threatened)
6. Puutteellisesti tunnetut (DD, Data Deficient)
Loput arvioidut lajit kuuluvat luokkaan:
7. Elinvoimaiset (LC, Least Concern)
Kuva. Uhanalaisarvioissa käytetyt luokitukset ja kuhunkin luokkaan kuuluvien lajien määrä vuonna 2010 julkaistussa punaisessa kirjassa (suluissa).
Uhanalaisarvioita on Suomessa tehty neljä kertaa, vuosina 1985, 1990, 2000 ja 2010. Eri uhanlaisarviontien tiedot eivät ole suoraan vertailtavissa keskenään mm. arvioinnin kriteerien ja lajien tuntemuksen kehittymisen vuoksi. Uhanalaisarvion laativat eliöryhmäkohtaiset työryhmät (15 kpl) ympäristöministeriön asettaman lajien uhanalaisuuden arvioinnin ohjausryhmä LAUHAn ohjaamina. Arviontityössä käytetään kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) laatimia uhanalaisuuden kriteerejä ja arviontityön ohjeita. Arvionti perustuu mahdollisimman laajoihin tutkimus-, seuranta- ja havaintotietaineistoihin. Tarkempaa tietoa menetelmistä löydät uusimmasta arviointijulkaisusta.
Uhanalaisuuden kehitystä on arvioitu kahden viimeisimmän uhanalaisarvion (2000 ja 2010) välillä tapahtuneiden aitojen luokkamuutosten avulla. Tulosten vertailuun sisällytettiin kaikki vuoden 2000 arvioinnissa luokkiin RE, CR, EN, VU, NT ja LC sijoitetut lajit. Näistä katsottiin, kuinka monen lajin luokitusta oli muutettu aidon lajin tilanteessa tapahtuneen muutoksen johdosta. Tarkastelusta jätettiin pois kaikki ne lajit, joiden luokkamuutos johtui tiedon kasvusta, kriteerien muutoksesta tai muuttuneesta tulkinnasta.
A) Uhanalaisten ja punaisen listan lajien määrä eri elinympäristöissä vuonna 2010
Uhanalaiset |
Punainen lista |
|||
Lajeja |
Osuus |
Lajeja |
Osuus |
|
Metsät |
814 |
36,2 % |
1880 | 37,9 % |
Suot |
104 |
4,6 % |
223 | 4,5 % |
Itämeri |
17 |
0,8 % |
39 | 0,8 % |
Sisävedet |
132 |
5,9 % |
279 | 5,6 % |
| Maatalousympäristöt | 401 |
17,8 % |
738 | 14,9 % |
Tunturit |
127 |
5,7 % |
276 | 5,6 % |
Rakennetut ympäristöt |
105 |
4,7 % |
339 | 6,8 % |
Rannat |
290 |
12,9 % |
609 | 12,3 % |
Kalliot |
227 |
10,1 % |
481 | 9,7 % |
| Tuntematon | 12 | 0,5 % | 96 | 1,9 % |
| Yhteensä | 2247 |
100 % |
4960 | 100 % |
B) Uhanalaisten ja punaisen listan rantalajien ensisijaiset elinympäristöt vuonna 2010
RE |
CR |
EN |
VU |
NT |
DD |
Uhanalaiset |
Punainen lista |
|
| Itämeren hietikkorannat | 6 |
16 |
44 |
43 |
47 |
2 |
103 | 158 |
| Itämeren niitty- ja luhtarannat | 7 |
9 |
21 |
24 |
37 |
5 |
54 | 103 |
| Itämeren kalliorannat | 0 |
1 |
0 |
0 |
6 |
1 |
1 | 8 |
| Itämeren sora-, somerikko- ja kivikkorannat | 0 |
3 |
2 |
1 |
10 |
0 |
6 | 16 |
| Itämeren avoimet tulvarannat | 1 |
2 |
5 |
0 |
1 |
0 |
7 | 9 |
| Itämeren ranta- ja tulvametsät | 0 |
0 |
1 |
3 |
3 |
1 |
4 | 8 |
| Itämeren rannat erittelemättä | 2 |
0 |
1 |
2 |
13 |
1 |
3 | 19 |
Itämeren rannat yhteensä |
16 |
31 |
74 |
73 |
117 |
10 |
178 | 321 |
| Järvien ja jokien hietikkorannat | 2 |
1 |
2 |
17 |
13 |
1 |
20 | 36 |
| Järvien ja jokien niitty- ja luhtarannat | 13 |
4 |
13 |
25 |
49 |
14 |
42 | 118 |
| Järvien ja jokien kalliorannat | 2 |
2 |
2 |
4 |
9 |
11 |
8 | 30 |
| Järvien ja jokien sora-, somerikko- ja kivikkorannat | 0 |
0 |
1 |
2 |
4 |
0 |
3 | 7 |
| Järvien ja jokien avoimet tulvarannat | 2 |
1 |
6 |
4 |
6 |
2 |
11 | 21 |
| Järvien ja jokien ranta- ja tulvametsät | 0 |
1 |
2 |
9 |
6 |
1 |
12 | 19 |
| Järvien ja jokien erittelemättä | 1 |
3 |
1 |
10 |
21 |
1 |
14 | 37 |
Järvien ja jokien rannat yhteensä |
20 |
12 |
27 |
71 |
108 |
30 |
110 | 268 |
| Rannat erittelemättä | 1 |
0 |
1 |
1 |
12 |
5 |
2 | 20 |
| Yhteensä | 37 |
43 |
102 |
145 |
237 |
45 |
290 |
609 |
C) Rantalajiston uhanalaisuuden kehitys 2000–2010
Positiivinen luokkamuutos |
Negatiivinen luokkamuutos |
|
| Putkilokasvit | 1 |
17 |
| Kovakuoriaiset | 7 |
12 |
| Perhoset | 3 |
9 |
| Sammalet | 0 |
7 |
| Yhtäläissiipiset | 0 |
6 |
| Linnut | 2 |
6 |
| Kaksisiipiset | 0 |
2 |
| Verkkosiipiset | 0 |
1 |
| Matelijat | 1 |
0 |
| Yhteensä | 14 |
60 |
Linkit:
Punainen lista ympäristöhallinnon sivuilla
Kirjallisuus:
Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s.
Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. ja Mannerkoski, I. (toim.) 2001. Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus Helsinki. 432 s.
Rassi, P., Kaipiainen, H., Mannerkoski, I. ja Ståhls, G. (toim.) 1992. Uhanalaisten eläinten ja kasvien seurantatoimikunnan mietintö. Komiteanmietintö 1991:30. Ympäristöministeriö. Helsinki. 328 s.
Rassi, P., Alanen, A., Kemppainen, E., Vickholm, M. ja Väisänen, R. (toim.) 1986. Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunnan mietintö. I Yleinen osa, II Suomen uhanalaiset eläimet, III Suomen uhanalaiset kasvit. Komiteanmietintö 1985:43. Ympäristöministeriö. Helsinki. I:111 s., II:466 s., III:431 s.