VL1 Itämeren vieraslajit

Vieraslajiksi kutsutaan sellaista Suomen luontoon ihmisen toiminnan seurauksena levinnyttä lajia, joka ei alun perin ole kuulunut ekosysteemiin eikä olisi pystynyt sinne omin neuvoin leviämään. Vieraslaji on ylittänyt ihmisen tahallisella tai tahattomalla avustuksella luontaiset leviämisesteet kuten mantereen, meren tai vuoriston. Vieraslajit on jaettu haitallisiin, potentiaalisesti haitallisiin ja muihin vieraslajeihin.

Tulokaslajeilla tarkoitetaan maahamme viimeisen vuosisadan tai kahden aikana luontaisesti levinneitä eliölajeja. Toisin kuin vieraslajit, tulokaslajit ovat siis saapuneet Suomeen ilman ihmisen suoraa avustusta. Osa tulokaslajeista on sellaisia, joiden levinneisyysalue on lähialueilta laajenemassa, osan leviämistä saattavat edesauttaa lämpöoloiltaan suotuisat ajanjaksot ja sopivat tuulet.

Haitalliset vieraslajit aiheuttavat uudella esiintymisalueellaan joko ekologista, taloudellista, terveydellistä tai sosiaalista haittaa. Luonnontilan indikaattoreiden kohdalla painotetaan ekologista haittaa eli lajien negatiivista vaikutusta Suomen luonnon alkuperäiselle monimuotoisuudelle. Haitalliset vieraslajit vaikeuttavat alkuperäisten lajien selviytymistä muun muassa kilpailemalla niiden kanssa ravinnosta tai saalistamalla niitä. Haitalliset vieraslajit voivat myös levittää tauteja, muuttaa elinympäristöjen rakenteita tai risteytyä alkuperäislajien kanssa.

Potentiaalisesti haitalliset vieraslajit ovat joko Suomen rajojen ulkopuolella haitalliseksi todettuja lajeja, joiden todennäköisyys saapua Suomeen on suuri, tai ne ovat jo Suomessa esiintyviä lajeja, jotka olosuhteiden muuttuessa voivat muuttua haitallisiksi. Olosuhteiden muutos voi olla esimerkiksi ilmaston lämpeneminen, lajien välisten vuorovaikutussuhteiden muuttuminen tai elinympäristömuutokset. Koska Luonnontilan indikaattoreissa rajaudutaan Suomen luonnonssa jo tapahtuneisiin muutoksiin, esitetään potentiaalisista vieraslajiesta vain Suomeen jo saapuneet lajit.

Muut vieraslajit ovat joko haitattomiksi todettuja vieraslajeja tai lajeja, joiden vaikutuksista tiedetään toistaiseksi vähän.

 

 Haitalliset vierasljit

Nimi
Tieteellinen nimi
Saapuminen Suomen merialueelle
Esiintymisalue
Merirokko Balanus improvisus
1840-luku
Perämeri-Suomenlahti
Valekirjosimpukka Mytilopsis leucophaeata
2000-luku
Selkämeri, Suomenlahti 
Kaspianpolyyppi Cordylophora caspia
1800-luku
Perämeri- Suomenlahti
Marenzellaria-monisukasmadot Marenzelleria spp.
1980-luku
Perämeri- Suomenlahti
Petovesikirppu Cercopagis pengoi
1990-luku
Selkä- ja Saaristomeri, Suomenlahti
   

 Potentiaalisesti haitalliset vieraslajit

Nimi
Tieteellinen nimi
Saapuminen Suomen merialueelle
Esiintymisalue
Hopearuutana Carassius gibelio
2000-luku
Saaristomeri, Suomenlahti
Vaeltajasimpukka Dreissena polymorpha 
1990-luku
Suomenlahti
Vesirutto Elodea canadensis 
1870-luku
Perämeri
Villasaksirapu Eriocheir sinensis 
1930-luku
Perämeri-Suomenlahti
Tiikerikatka Gammarus tigrinus
2000-luku
Saaristomeri, Suomenlahti
Mustakitatokko Apollonia melanostomus
2000-luku
Saaristomeri, Suomenlahti
Panssarisiimalevälaji Prorocentrum minimum
2000-luku
Suomenlahti


 Muut vieraslajit

Nimi
Tieteellinen nimi
Saapuminen Suomen merialueelle
Esiintymisalue
Hankojalkaisäyriäislaji Acartia tonsa
1930-luku
Perämeri-Suomenlahti
Monisukasmatolaji Boccardia redeki
1960-luku
Perämeri-Suomenlahti
Suppunäkinparta Chara connivens
2000-luku
Saaristomeri
Karppi Cyprinus carpio
1950-luku
Suomenlahti
Äyriäislaji Evadne anonyx
2000-luku
Selkämeri, Suomenlahti 
Kaspianmassiainen Hemimysis anomala
1990-luku
Perämeri-Suomenlahti
Kirjolohi Oncorhynchus mykiss
1890-luku
Perämeri, Suomenlahti
Äyriäislaji Palaemon elegans
2000-luku
Suomenlahti
Kotilolaji Potamopyrgus antipodarum
1920-luku
Perämeri-Suomenlahti
Surviaissääskilaji Telmatogeton japonicus
2000-luku
Suomenlahti
Sammaleläin Victorella pavida
1920-luku
Perämeri-Suomenlahti

Lataa taulukot omalle koneellesi tästä

 

Linkit:

Itämeren vieraslajit (Itämeriportaali)

Vieraslajiportaali

Kansallinen vieraslajistrategia (Maa- ja metsätalousministeriö)

Kirjallisuus:

Lehtiniemi, M. 2010. Vieraslajit – rasite vai rikkaus? Julkaisussa: Bäck, S., Ollikainen, M., Bonsdorff, E., Eriksson, A., Hallanaro, E.-L., Kuikka, S., Viitasalo, M. and Walls, M. (toim.): Itämeren tulevaisuus. Gaudeamus. Helsinki. S. 152–163.

Leppäkoski, E. 2004. Tulokaslajit. Julkaisussa: Walls, M. ja Rönkä, M. (toim.), Veden varassa. Suomen vesiluonnon monimuotoisuus. Edita Publishing. Helsinki. S. 157–165.

Ryttäri, T. 2005. Haitalliset vieraslajit. Julkaisussa: Hildén, M., Auvinen, A-P ja Primmer, E. (toim.), Suomen biodiversiteettiohjelman arviointi. Suomen ympäristö 770. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. S. 97–99.