Vieraslajiksi kutsutaan sellaista Suomen luontoon ihmisen toiminnan seurauksena levinnyttä lajia, joka ei alun perin ole kuulunut ekosysteemiin eikä olisi pystynyt sinne omin neuvoin leviämään. Vieraslaji on ylittänyt ihmisen tahallisella tai tahattomalla avustuksella luontaiset leviämisesteet kuten mantereen, meren tai vuoriston. Suomessa vieraslajit on jaettu haitallisiin, potentiaalisesti haitallisiin ja muihin vieraslajeihin.

Tulokaslajeilla tarkoitetaan maahamme viimeisen vuosisadan aikana luontaisesti levinneitä eliölajeja. Toisin kuin vieraslajit, tulokaslajit ovat siis saapuneet Suomeen ilman ihmisen suoraa avustusta. Osa tulokaslajeista on sellaisia, joiden levinneisyysalue on lähialueilta laajenemassa, osan leviämistä saattavat edesauttaa lämpöoloiltaan suotuisat ajanjaksot ja sopivat tuulet.

Haitalliset vieraslajit ovat suuri uhka luonnon monimuotoisuudelle. Tähän luokkaan luetaan sellaiset vieraslajit, joiden on jo tähän mennessä havaittu vaikeuttaneen alkuperäisten lajien selviytymistä muun muassa kilpailemalla niiden kanssa ravinnosta ja saalistamalla niitä. Vieraslajit voivat myös levittää tauteja ja muuttaa elinympäristöjen rakenteita. Ekologisten vahinkojen lisäksi haitalliset vieraslajit aiheuttavat usein myös taloudellisia menetyksiä.

Potentiaalisesti haitallisten vieraslajien ei ole toistaiseksi todettu aiheuttaneen mittavaa haittaa. Olosuhteiden muuttuessa (esimerkiksi ilmaston lämmetessä) lajit voivat muuttua haitallisiksi, jos esimerkiksi niiden kannat kasvavat huomattavasti.

Muut vieraslajit ovat joko haitattomiksi todettuja vieraslajeja tai lajeja, joiden vaikutuksista tiedetään toistaiseksi vähän.