Ilmastonmuutos

Maapallon keskilämpötila on 100 vuotta sitten ollut lähes asteen nykyistä viileämpi. Suomen keskilämpötila on noussut 0,7 asteella 1900-luvun aikana. Lämpeneminen on ollut voimakkainta kevätkuukausina maalis-toukokuussa, jolloin keskilämpötila on noussut jopa 1,5 astetta. Talvet ovat lämmeneet noin asteen ja kesät ja syksyt puolisen astetta.

Ilmastonmuutosennusteiden mukaan Suomen keskilämpötilan odotetaan nousevan vuoteen 2020 mennessä 1?3 astetta ja sademäärien kasvavan 0?15 % verrattuna vuosien 1961?1990 tasoon. Vuoteen 2050 mennessä vastaavat ennusteet ovat 2?5 ?C ja 0?30 %. Muutosten ennustetaan näkyvän erityisesti talvien lauhtumisena sekä kesäaikaisten hellejaksojen yleistymisenä. Talvisateiden määrän, talviaikaisten vesisateiden sekä rankkasateiden ennustetaan lisääntyvän. Lumipeitteinen aika tulee lyhenemään nykyisestä sekä roudan määrä vähenee.

Ilmaston muuttuminen vaikuttaa monella tavalla luonnon monimuotoisuuteen. Arvioiden mukaan ilmastovyöhykkeet voivat siirtyä jopa 500 kilometriä pohjoisemmaksi kuluvan vuosisadan aikana. Tämän seurauksena puuraja voi nousta tuntureilla jopa satoja metrejä ja erityisesti lehtipuiden levinneisyysalue laajentua huomattavasti. Uusia kasvi- ja eläinlajeja leviää meille etelästä. Samaan aikaan joitakin kylmään ilmastoon sopeutuneita lajeja voi hävitä Pohjois-Suomesta. Nopeimpia levinneisyysalueen muutokset ovat sellaisten lajien kohdalla, jotka kykenevät liikkumaan tehokkaasti.
 

Mitä ja missä

 

Tärkein ilmastoa määrittävä tekijä on maan pinnalle saapuvan auringon säteilyn määrä, joka vaihtelee leveyspiirin ja vuodenajan mukaan. Maata ympäröivä ilmakehä päästää ulkopuolelta tulevan auringon säteilyn hyvin lävitseen, mutta pidättää osan takaisinheijastuvasta säteilystä karkaamasta avaruuteen. Tätä ilmiötä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi, ja se takaa elämän esiintymiselle suotuisat olosuhteet maapallolla. Kasvihuoneilmiötä ylläpitävistä ilmakehän kaasuista tärkeimpiä ovat vesihöyry, hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli.

Teollisesta vallankumouksesta lähtien ihmistoiminta on lisännyt kasvihuonepäästöjen määrää ilmakehässä, mikä on kiihdyttänyt maapallon keskilämpötilan nousua erityisesti 1900-luvun jälkipuolella. Ihmistoiminnan aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat peräisin pääasiassa fossiilisten polttoaineiden eli hiilen, öljyn ja maakaasun käytöstä energiantuotannossa ja liikenteessä. Myös metsien hakkuut ja maatalous tuottavat kasvihuonekaasupäästöjä.  

Maailmanlaajuisesti ilmastonmuutoksen arvioidaan nostavan merenpintaa, vähentävän luonnon monimuotoisuutta, heikentävän satoja monilla alueella sekä lisäävän äärimmäisiä sääilmiöitä kuten tulvia, kuivuusjaksoja sekä myrskyjä. Ilmaston lämpeneminen on erityisen voimakasta pohjoisilla napa-alueilla. Epävarmuutta muutosten ennustamiseen ja esiintymiseen maapallon eri osissa aiheuttavat muun muassa merivirtojen mahdolliset muutokset, pilvet sekä aerosolit.
 

Lähteet

Ilmatieteen laitos \ Ilmastonmuutos

Juha Pöyry & Heikki Toivonen (2005). Climate change adaptation and biological diversity. FINADAPT Working Paper 3, Finnish Environment Institute Mimeographs 333.

 

Keskustelua aiheesta

Aloita keskustelu »

Lisää kommentti


Jos et saa koodista selvää, klikkaa koodia ja saat uuden koodin.


Viestisi lähetetään sivuston ylläpitäjille tarkastettavaksi. Uudet kommentit pyritään julkaisemaan viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Sulje kommentit