IM9 Yöperhoset

Tämä on paineindikaattori (P = pressure = paine). DPSIR = drivers (taustavoimat), pressures (paineet), state (tila), impacts (vaikutukset), responses (toimenpiteet).
>> Indikaattorin taustatiedot

Kehitys

Yöperhosten esiintymistä ja runsautta on seurattu valtakunnallisesti vuodesta 1993 alkaen. Seuranta perustuu yöperhosia kerääviin valorysiin. Etenkin vuoden 1998 jälkeen seuranta on keskittynyt metsäympäristöihin.

Yöperhosten havaintopaikkakohtaisissa lajimäärissä on havaittavissa nouseva trendi (A). Kasvu on ollut selvintä Etelä-Suomessa, jossa havaitaan nykyään keskimäärin yli 40 lajia enemmän kuin seurannan alussa. Lajimäärän kasvu hiipuu pohjoista kohti eikä pohjoisimmilla havaintopaikoilla havaita juurikaan enempää lajeja kuin seurannan alussa. Kokonaisuudessan Etelä-Suomen yöperhosten lajimäärä monikertainen Pohjois-Suomen verrattuna.

Yöperhosten joukossa on useita lajeja, joilla voi olla kaksi tai useampia sukupolvia vuodessa. Monisukupolvisuus riippuu lämpösumman kertymän ja päivän pituuden yhteisvaikutuksesta – Suomen olosuhteissa monet lajit voivat tuottaa toisen tai jopa kolmannen sukupolven vain pitkinä ja lämpiminä kesinä. Seurantajakson aikana etenkin Etelä-Suomessa on monisukupolvisten lajien lukumäärä kasvanut selvästi (B). Kasvava trendi on havaittavissa myös keskiboreaalisella vyöhykkeellä, muttei enää maan pohjoisosissa.

Yöperhosyhteisön muutokseen vaikuttavat monet tekijät. Havaintopaikkakohtaisesti etenkin metsätaloustoimet muuttavat yöperhosten elinolosuhteita. Kuitenkin koko maan tasolla metsätalouden vaikutukset ovat todennäkköisesti olleet eri suuntaisia eivätkä näin ollen selitä laajoja muutoksia.

Merkittävimpänä syynä yöperhosten lajimäärän kasvuun sekä toisen ja kolmannen sukupolven yksilöiden yleistymiseen on pidettävä ilmaston muuttumista lämpimämmäksi. Myös typpilaskeuman pitkäaikainen rehevöittävä vaikutus on lisännyt monille yöperhosille tarjolla olevan ravinnon määrää ja rikkilaskeuman pienentyminen on elvyttänyt useiden lajien ravintonaan käyttämiä jäkäliä.

Runsastuneita ja taantuneita lajeja

Runsastuneiden lajien joukossa on runsaasti eteläisiä lajeja, joiden esiintymisalue on laajentunut pohjoista kohti. Yksi tällainen on havununna, jonka kanta on 80-kertaistunut seurannan alusta. Havununnan toukka syö erityisesti mäntyä ja kuusta. Keski-Euroopassa laji aiheuttaa laajoja metsätuhoja, ja on mahdollista, että tulevaisuudessa myös Suomessa nähdään havunnunan neulasettomaksi syömiä havumetsiä. Ilmaston lämpeneminen on auttanut havunnan runsastumista ja levittäytymistä kohti pohjoista.

Myös naavamittari on runsastunut, mutta pääosin eri syistä. Naavamittaria on auttanut etenkin rikkilaskeuman voimakas pienentyminen. Laji taantui voimakkaasti 1970- ja 80-luvuilla fossiilisten polttoaineiden polttamisesta syntyneen happaman laskeuman vaikutuksesta. Hapan laskeuma hävitti naavamittarin toukkien ravintonaan käyttämät naavat ja lupot laajoilta alueilta. Happaman laskeuman määrä kääntyi kuitenkin 80-luvun lopulla laskuun, kun savukaasuja alettiin puhdistaa. Vuoden 1991 uhanalaisarvioinnissa naavamittari arvioitiin vaarantuneeksi, mutta vuonna 2010 lajin luokkaa voitiin laskea silmälläpidettäväksi.

Yksi esimerkki taantuneista levinneisyydeltään pohjoispainotteisista lajeista on loimuyökkönen. Laji on Etelä- ja Keski-Suomessa esiintyvä kosteiden ja viileiden lehti- ja sekametsien sekä puistojen laji, joka lentää syyskuun puolivälistä aina siihen asti, kun yölämpötilat laskevat nollan alle useina öinä peräkkäin. Laji talvehtii aikuisena ja lentää näin ollen uudelleen keväällä heti lumien sulettua. Loimuyökkönen on levinneisyydeltään niin sanottu boreomontaani laji. Vaikka se esiintyy meillä pääasiassa maan etelä- ja keskiosissa, on se Keski-Euroopassa  selkeästi vuoristolaji. Viileän vyöhykkeen lajina loimuyökkösen voidaan olettaa kärsivän ilmaston lämpenemisestä.

Keskustelua aiheesta

Aloita keskustelu »

Lisää kommentti


Jos et saa koodista selvää, klikkaa koodia ja saat uuden koodin.


Viestisi lähetetään sivuston ylläpitäjille tarkastettavaksi. Uudet kommentit pyritään julkaisemaan viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Sulje kommentit