IT12 Itämeren direktiivilajit

>> Indikaattorin taustatiedot

Luontodirektiivin lajien suojelutaso

Suomen merialueilla esiintyy viisi luontodirektiivin lajia. Ne ovat ensisijaisesti murtoveden lajeja. Putkilokasvit upossarpio ja nelilehtivesikuusi elävät matalissa vesissä, jotka ovat tyypillisiä maankohoamisrannikoille. Myös meriuposkuoriainen suosii lahtien ja lahdelmien matalavetisiä ympäristöjä.

Harmaahylkeet ja itämerennorpat puolestaan asuttavat laajoja elinalueita, ja myös liikkuvat valtioiden aluevesiltä toisille. Sen tähden niiden kannan kokoa voidaan arvioida ainoastaan merialueittain, riippumatta valtioiden aluevesirajoista (ks. IT9).

Vain yhden luontodirektiivin merilajin suojelutaso on arvioitu suotuisaksi. Tämä on harmaahylje, jonka populaatio on Suomen alueilla kasvanut yli kolminkertaiseksi tutkitulla ajanjaksolla.

Itämerennorpan, upossarpion, meriuposkuoriaisen ja nelilehtivesikuusen suojelutason on arvioitu edustavan luokkaa epäsuotuisa-riittämätön. Itämerennorpan kohdalla epäsuotuisa suojelutaso johtuu kannan heikentyneestä kehityksestä erityisesti Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Upossarpion ja meriuposkuoriaisen elinympäristöjen tila on arvioitu heikoksi, minkä seurauksena lajien tulevaisuuden ennusteet ovat huonontuneet, ja siksi myös lajien tila on arvioitu epäsuotuisaksi. Nelilehtivesikuusen elinympäristö on puolestaan pienentynyt umpeenkasvun seurauksena.

Lintudirektiivin lajien kantojen kehitys