IT7 Happitaso ja pohjaeliöstö
![]() |
![]() |
>> Indikaattorin taustatiedot |
Kehitys |
|
Hapenpuute pohjassa ja pohjanläheisessä vesikerroksessa on seurausta vesialueen rehevöitymisestä. Pahimmillaan rehevöityminen voi johtaa happikatoon eli hapen puuttumiseen kokonaan. Hapettomien pohja-alueiden osuus on pysynyt Suomenlahdella korkeana koko 2000-luvun ajan. Tänä aikana keskimäärin yli 50 % seuratuista pohja-alueista on kärsinyt happikadosta. Kuitenkin tilanne on ollut hieman parempi 2010-luvulla kuin 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä. Pohjaeläinten esiintyminen Suomenlahdella riippuu olennaisesti pohjan happitasosta. Hapettomien jaksojen aikana pohjaeläinyhteisöt tuhoutuvat paikallisesti, ja alkavat toipua jälleen kun olosuhteet paranevat. 2000-luvun alkupuoliskolla pohjaeläimiä havaittiin vähän, keskimäärin alle kolmanneksella havaintopaikoista. Vuodesta 2008 alkaen pohjaeläimiä on kuitenkin havaittu selvästi enemmän. Viime vuosina pohjaeläinhavaintoja on tehty noin 70 prosentilla havaintopaikoista. Noin 30 prosentilla pohja-alueista ei havaittu pohjaeläimiä lainkaan. |
|
Vaikutus luonnon monimuotoisuuteen |
|
Alhaisen happitason aiheuttamien seurausten vakavuus riippuu lajista. Tietyt lajit kuolevat vähähappisessa ympäristössä jo muutamassa tunnissa, toiset taas voivat selvitä viikkoja. Lajirikkaus pienenee kuitenkin aina hapenpuutteen vaivaamilla alueilla. Hapenpuutteelle herkät äyriäislajit valkokatka ja merivalkokatka ovat Suomenlahdella niin sanottuja avainlajeja, joiden väheneminen tai katoaminen ovat merkkejä happitason pienenemisestä. Jos happipitoisuus laskee nollaan, myrkyllistä rikkivetyä alkaa vapautua pohjasta ja kaikki lähialueen eläimet kuolevat. Eri lajien populaatioiden kyky toipua happikadosta vaihtelee. Tämän seurauksena tehokkaimmin palautuvat lajit ovat usein halllitsevia ajoittaisesta happikadosta kärsivillä alueilla. Lajien määrä on näillä alueilla pienempi ja yhteisön monimuotoisuus vähäisempi, mikä voi vaikuttaa koko ekosysteemin toimintaan. Pohjaeläinyhteisöjen elinvoimaisuus onkin tärkeä vesiekosysteemin tilan indikaattori. |
|
Tämä indikaattori päivitetään noin kahden vuoden välein. |
- Päivitetty (20.04.2017)
Keskustelua aiheesta
Aloita keskustelu »
Lisää kommentti
Sulje kommentit