KH1 Kaivostoiminta

>> Indikaattorin taustatiedot

Kehitys

Suomen kallioperä koostuu pääasiassa hyvin vanhoista poimuttumalla syntyneistä kivilajeista kuten graniitista. Keskimäärin kallioperä on karua ja hapanta. Kalkkia sisältäviä kivilajeja on vähän - arviolta 0,1 % kallioperän pinta-alasta - ja niiden esiintyminen rajoittuu pääasiassa alle kymmenelle alueelle maan lounais-, itä- ja pohjoisosiin.

Kalkkipitoisen karbonaattikiven louhintaa harjoitettiin vuonna 2012 yhteensä 18 kaivoksella. Karbonaattikiven vuotuiset louhintamäärät nousivat selvästi 1990-luvun alkuun saakka. Taloudellisen laman myötä ne romahtivat 1990-luvun puoliväliin mennessä, jonka jälkeen louhintamäärät ovat nousseet takaisin 1980-luvun huippulukemiin yli kuuteen miljoonaan tonniin vuodessa. 

Metallimalmien louhintamäärät pysyivät Suomessa 1990-luvun alusta lähtien pitkään tasaisena, mutta alkoivat vuonna 2008 nousta voimakkaasti. Vuonna 2012 metallimalmia louhittiin lähes 20 miljoonaa tonnia, yli kuusinkertaisesti 2000-luvun vaihteen tasoon nähden. Metallimalmikaivoksia oli Suomessa 12 vuonna 2012. Näistä neljässä harjoitettiin avolouhintaa, kahdeksan kaivoksista oli maanalaisia. Metallimalmien louhinnan odotetaan kasvavan lisää lähivuosina. Uusia kaivoshankkeita ja -laajennuksia on viritteillä 10?15.

Tonnimääräisesti mitattuna teollisuusmineraalien louhinta on metalleja hieman vähäisempää, mutta toisaalta toiminnan vaikutukset ovat avolouhinnan vuoksi suuremmat. Pehmeiden ultraemäksisten rakennuskivien, talkin ja fosforipitoisen apatiitin louhintamäärät ovat kasvaneet tasaisesti 1990-luvun alusta lähtien. Vuonna 2009 louhintamäärissä tapahtui pieni notkahdus, mutta ne kasvoivat entiselle tasolleen jo seuraavana vuonna. Yhden kaivoksen, Siilinjärven apatiittilouhoksen, louhintamäärä vastaa yli 80 prosenttia koko teollisuusmineraalien louhinnasta.

Vaikutus luonnon monimuotoisuuteen

Kaivostoiminnan vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen riippuvat pitkälti louhittavasta kivilajista ja louhintatavasta. Varsinaisten malmien louhinta tapahtuu syvältä kallioperästä eikä siten aiheuta laajaa haittaa kallioilla eläville eliöille.

Sen sijaan useiden teollisuusmineraalien louhinta tapahtuu avolouhintana ja aiheuttaa paikallisesti hyvinkin suuria muutoksia. Erityisesti kalkkikiven, ultraemäksisen vuolukiven sekä fosforipitoisen apatiitin louhinta voi uhata näihin erityisoloihin sopeutuneita kallioiden eliöyhteisöjä.

Maantieteellisesti tarkasteltuna kaivostoiminnan vaikutukset ovat suurimmat Itä-Suomessa, missä sijaitsevat mm. maan kaikki vuolukivilouhokset, toinen suurista karbonaattikaivoksista ja ainoa apatiittilouhos.