MA10 Maatalousympäristöjen perhoset
 |
 |
 |
>> Indikaattorin taustatiedot |
Kokonaiskehitys |
||||||||||||||||||||||||||
|
Linjalaskentoihin perustuvaa maatalousympäristön päiväperhosseurantaa on tehty Suomessa vuodesta 1999 alkaen. Tänä aikana päiväperhosten kannat ovat vaihdelleet vuosittain suuresti. Keskikesän sääolosuhteet selittävät suurimman osan vaihtelusta. Vuosittaisen vaihtelun ja seurantajakson lyhyyden vuoksi kovin selkeitä päätelmiä perhoskantojen kehityksestä ei voida toistaiseksi tehdä. Yhteensä 45 päiväperhoslajista on kertynyt seurannassa riittävän laajasti tietoaineistoa kannankehityksen trendin tilastollista analysoimista varten (B-kuvaaja). Seurantajakson aikana yhteensä 21 päiväperhoslajin kannat ovat vähentyneet joko voimakkaasti tai lievästi, 10 lajia on pysytellyt vakaana ja 7 lajin kannat ovat vahvistuneet niin ikään joko voimakkaasti tai lievästi. Seitsemän lajin kannankehityksessä ei ole ollut havaittavissa merkitsevää trendiä. Kokonaisuudessaan maatalousympäristön päiväperhoslajiston voidaan arvioida 2000-luvun aikana hieman taantuneen. Trendi ei ole kuitenkaan kovin selkeä, ja se selittyy suurelta osin sääolosuhteilla. Etenkin koleat ja sateiset kesät 2014 ja 2015 olivat päiväperhosten kannalta heikkoja. Pari perättäistä sääoloiltaan edullista kesää voi kääntää kehityksen taas parempaan päin. |
||||||||||||||||||||||||||
Niittyjen päiväperhoset |
||||||||||||||||||||||||||
| Niittyjen päiväperhoslajisto on taantunut voimakkaasti 1900-luvun aikana. Niittylajeista jopa 70 %:lla kannat ovat heikentyneet ja levinneisyysalue supistunut. Suurin osa Suomen uhanalaisista päiväperhosista onkin niittylajeja, kuten tummaverkkoperhonen ja pikkuapollo. Niittylajit hyötyivät perinteisen maatalouden käytännöistä, kuten luonnonniittyjen laiduntamisesta ja niittämisestä. Niiden vähentymisen taustalla on ollut maatalouden maankäytön tehostuminen ja siitä seurannut niittyjen sekä hakamaiden vähentyminen viimeisten 50 vuoden aikana. Myös peltojen maankäyttö on yhä voimaperäisempää, ja piennaralueiden määrät ovat vähentyneet jyrkästi. Monet niittylajeista taantuvat edelleen; 2000-luvun aikana esimerkiksi loistokultasiiven ja keltaniittyperhosen kannat ovat laskeneet yli 90 %. Pintansa ovat pitäneet lähinnä ravinnokseen jotain yleistä kasvilajia tai laajempaa kasvilajijoukkoa käyttävät päiväperhoset kuten angervohopeatäplä ja lauhahiipijä. |
|
|||||||||||||||||||||||||
Peltojen päiväperhoset |
||||||||||||||||||||||||||
|
Vain harvat päiväperhoslajit pystyvät lisääntymään ja esiintymään runsaslukuisina viljeltyjen peltojen avoimilla, kasvillisuudeltaan yksipuolisilla pientareilla. Näistä Pieris-suvun lajit käyttävät toukkana ravinnokseen pelloilla yleisiä ristikukkaisia rikkaruohoja sekä kaalia ja rypsiä. Vastaavasti Nymphalis- ja Vanessa -sukujen lajien toukat syövät nokkosta ja ohdakkeita, jotka hyötyvät peltomaan ravinteista. |
|
|||||||||||||||||||||||||
Pellonreunojen päiväperhoset |
||||||||||||||||||||||||||
| Monet päiväperhoslajeistamme vaativat puuston tarjoamaa suojaa ja metsänreunojen lämmintä pienilmastoa. Nämä lajit välttelevät laajoja avoimia alueita, kuten peltoja sekä niittyjä. Täystiheissä metsissä ne eivät silti menesty. Pellonreunojen lajeja on mukana indikaattorissa yhteensä 25. Toisin kuin niittyjen päiväperhosilla, metsänreunojen lajeissa on jokseenkin yhtä paljon sekä vähentyneitä että runsastuneita. Tämä selittynee sillä, että laajamittainen metsätalous luo jatkuvasti tarjolle niiden suosimia puoliavoimia elinympäristöjä, kuten avohakkuiden reunoja ja metsätien varsia. Ryhmän lajeista mm. karttaperhonen ja keisarinviitta ovat runsastuneet 2000-luvulla voimakkaasti. Niiden ohella etenkin paatsamasinisiipi ja sitruunaperhonen ovat myös laajentaneet esiintymisalueitaan. Auroraperhonen on runsastunut laajemminkin Euroopassa. Maahamme on lisäksi levittäytynyt muutamia uusia metsänreunojen lajeja, kuten häive- ja pikkuhäiveperhonen. Toisaalta myös tässä ryhmässä on muutamia voimakkaasti taantuneita lajeja, erityisesti metsä- ja täpläpapurikot, Niiden hupenemisen syystä ei ole selvyyttä. |
|
|||||||||||||||||||||||||
| Tämä indikaattori päivitetään vuosittain. |
- Päivitetty (11.01.2018)
Keskustelua aiheesta
Aloita keskustelu »
Lisää kommentti
Sulje kommentit