MA10 Maatalousympäristöjen perhoset

  Tämä on tilaindikaattori (S = state = tila). DPSIR: drivers (taustavoimat), pressures (paineet), state (tila), impact (vaikutus), responses (toimenpiteet). Indikaattorin trendi ei ole tiedossa 1900-luvulta ennen vuotta 1990 (kehys). Vuoden 1990 jälkeen perhosten kannat ovat vähentyneet lievästi (nuoli).
>> Indikaattorin taustatiedot

Kokonaiskehitys

 

Linjalaskentoihin perustuvaa maatalousympäristön päiväperhosseurantaa on tehty Suomessa vuodesta 1999 alkaen. Tänä aikana päiväperhosten kannat ovat vaihdelleet vuosittain suuresti. Keskikesän sääolosuhteet selittävät suurimman osan vaihtelusta. Vuosittaisen vaihtelun ja seurantajakson lyhyyden vuoksi kovin selkeitä päätelmiä perhoskantojen kehityksestä ei voida toistaiseksi tehdä.

Yhteensä 45 päiväperhoslajista on kertynyt seurannassa riittävän laajasti tietoaineistoa kannankehityksen trendin tilastollista analysoimista varten (B-kuvaaja). Seurantajakson aikana yhteensä 19 päiväperhoslajin kannat ovat vähentyneet joko voimakkaasti tai lievästi, 10 lajia on pysytellyt vakaana ja 9 lajin kannat ovat vahvistuneet niin ikään joko voimakkaasti tai lievästi. Seitsemän lajin kannankehityksessä ei ole ollut havaittavissa merkitsevää trendiä.

Kokonaisuudessaan maatalousympäristön päiväperhoslajiston voidaan arvioida hieman taantuneen. Trendi ei ole kuitenkaan kovin selkeä ja muutama hyvä perhoskesä voi kääntää tilanteen. Kesien 2014 ja 2015 olosuhteet olivat päiväperhosten kannalta heikot.

Seuraavassa esitellään maatalousympäristön päiväperhosten kolme ekologista ryhmää. Ryhmien kannankehityksiä ei kuitenkaan esitetä erikseen, sillä viime vuosina lajien kannankehityksissä ryhmien sisällä on ollut enemmän vaihtelua kuin niiden välillä.

 

Niittyjen päiväperhoset

Niittyjen päiväperhoslajisto on taantunut voimakkaasti 1900-luvun aikana. Niittylajeista jopa 70 %:lla kannat ovat heikentyneet ja levinneisyysalue supistunut. Suurin osa Suomen uhanalaisista päiväperhosista onkin niittylajeja, kuten tummaverkkoperhonen ja pikkuapollo.

Niittylajit hyötyivät perinteisen maatalouden käytännöistä, kuten luonnonniittyjen laiduntamisesta ja niittämisestä. Niiden vähentymisen taustalla on ollut maatalouden maankäytön tehostuminen ja siitä seurannut niittyjen sekä hakamaiden vähentyminen viimeisten 50 vuoden aikana. Myös peltojen maankäyttö on yhä voimaperäisempää, ja piennaralueiden määrät ovat vähentyneet jyrkästi.

Monet niittylajeista taantuvat edelleen; 2000-luvun aikana esimerkiksi loistokultasiiven ja keltaniittyperhosen kannat ovat laskeneet yli 90 %. Pintansa ovat pitäneet lähinnä ravinnokseen jotain yleistä kasvilajia tai laajempaa kasvilajijoukkoa käyttävät päiväperhoset kuten angervohopeatäplä ja lauhahiipijä.

Lauhahiipijä Thymelicus lineola
Mansikkakirjosiipi Pyrgys malvae
Hopeasinisiipi Plebeius amandus
Niittysinisiipi Plebeius semiargus
Hohtosinisiipi Plebeius icarus
Lehtosinisiipi Plebeius artaxerxes
Ruskosinisiipi Plebeius eumedon
Loistokultasiipi Lycaena virgaureae
Kelokultasiipi Lycaena hippothoe
Pikkukultasiipi Lycaena phlaeas
Niittyhopeatäplä Boloria selene
Orvokkihopeatäplä Argynnis aglaja
Rinnehopeatäplä Argynnis niobe
Ketohopeatäplä Argynnis adippe
Angervohopeatäplä Brenthis ino
Tesmaperhonen Aphantopus hyperantus
Idänniittyperhonen Coenonympha glycerion
Keltaniittyperhonen C. pamphilus

Peltojen päiväperhoset

Vain harvat päiväperhoslajit pystyvät lisääntymään ja esiintymään runsaslukuisina viljeltyjen peltojen avoimilla, kasvillisuudeltaan yksipuolisilla pientareilla. Näistä Pieris-suvun lajit käyttävät toukkana ravinnokseen pelloilla yleisiä ristikukkaisia rikkaruohoja sekä kaalia ja rypsiä. Vastaavasti Nymphalis- ja Vanessa -sukujen lajien toukat syövät nokkosta ja ohdakkeita, jotka hyötyvät peltomaan ravinteista.

Nokkos- ja neitoperhosen kannat ovat vaihdelleet 2000-luvulla jyrkästi. Tämä johtunee lähinnä niiden toukilla elävien loisten luontaisesta kannanvaihtelusta. Lanttuperhosta lukuun ottamatta ryhmän muut lajit ovat maahamme etelästä saapuvia vaeltajia, joiden kannat vaihtelevat niin ikään suuresti. Jos oikeaan aikaan osuus helteisiä ilmavirtauksia, vaellusperhosia voi tulla maahamme miljoonittain.

Lanttuperhonen Pieris napi
Naurisperhonen Pieris rapae
Kaaliperhonen Pieris brassicae
Nokkosperhonen Nymphalis urticae
Neitoperhonen Nymphalis io
Ohdakeperhonen Vanessa cardui
Amiraali Vanessa atalanta

Pellonreunojen päiväperhoset

Monet päiväperhoslajeistamme vaativat puuston tarjoamaa suojaa ja metsänreunojen lämmintä pienilmastoa. Nämä lajit välttelevät laajoja avoimia alueita, kuten peltoja sekä niittyjä. Täystiheissä metsissä ne eivät silti menesty.

Pellonreunojen lajeja on mukana indikaattorissa yhteensä 25. Toisin kuin niittyjen päiväperhosilla, metsänreunojen lajeissa on jokseenkin yhtä paljon sekä vähentyneitä että runsastuneita. Tämä selittynee sillä, että laajamittainen metsätalous luo jatkuvasti tarjolle niiden suosimia puoliavoimia elinympäristöjä, kuten avohakkuiden reunoja ja metsätien varsia.

Ryhmän lajeista mm. karttaperhonen ja keisarinviitta ovat runsastuneet 2000-luvulla voimakkaasti. Niiden ohella etenkin paatsamasinisiipi ja sitruunaperhonen ovat myös laajentaneet esiintymisalueitaan. Auroraperhonen on runsastunut laajemminkin Euroopassa. Maahamme on lisäksi levittäytynyt muutamia uusia metsänreunojen lajeja, kuten häive- ja pikkuhäiveperhonen. Toisaalta myös tässä ryhmässä on muutamia voimakkaasti taantuneita lajeja, erityisesti metsä- ja täpläpapurikot, Niiden hupenemisen syystä ei ole selvyyttä.

Mustatäplähiipijä Carterocephalus silvicola
Piippopaksupää Ochlodes sylvanus
Auroraperhonen Anthocharis cardamines
Virnaperhonen Leptidea sinapis
Pihlajaperhonen Aporia crataegi
Kangasperhonen Callophrys rubi
Tuominopsasiipi Satyrium pruni
Ruostenopsasiipi Thecla betulae
Sitruunaperhonen Gonepteryx rhamni
Suruvaippa Nymphalis antiopa
Herukkaperhonen Polygonia c-album
Paatsamasinisiipi Celastrina argiolus
Ketosinisiipi Plebeius idas
Ketohopeatäplä Argynnis adippe
Tummapapurikko Lasiommata maera
Metsäpapurikko Lasiommata petropolitana
Täpläpapurikko Pararge aegeria
Kirjoverkkoperhonen Euphydryas maturna
Ratamoverkkoperhonen Melitaea athalia
Haapaperhonen Limenitis populi
Keisarinviitta Argynnis paphia
Karttaperhonen Araschnia levana
Pursuhopeatälä Clossiana euphrosyne
Metsänokiperhonen Erebia ligea
Ritariperhonen Papilio machaon
Tämä indikaattori päivitetään vuosittain.  

Keskustelua aiheesta

Aloita keskustelu »

Lisää kommentti


Jos et saa koodista selvää, klikkaa koodia ja saat uuden koodin.


Viestisi lähetetään sivuston ylläpitäjille tarkastettavaksi. Uudet kommentit pyritään julkaisemaan viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Sulje kommentit