MA2 Kotieläinten ja kotieläintilojen määrä

  Tämä on paineindikaattori (P = pressure = paine). DPSIR = drivers (taustavoimat), pressures (paineet), state (tila), impacts (vaikutukset), responses (toimenpiteet). Kotieläinten vähenemisestä huolimatta indikaattorilla katsotaan olleen kohtalaisen voimakas myönteinen vaikutus biodiversiteettiin 1900-luvulla ennen vuotta 1990 (tausta). Vuoden jälkeen kotieläinten ja kotieläintilojen määrät ovat vähentyneet kohtalaisen nopeasti (nuoli).
>> Indikaattorin taustatiedot

Kehitys

 

Karjatilojen ja nautakarjan määrä on vähentynyt jyrkästi 1970-luvulta lähtien. Vuonna 2012 karjatiloja oli alle 14 000 ja niillä karjaa noin 913 000 eläintä. Vähenevä kehitys on muutoin ollut tasaista, mutta nautakarjan väheneminen pysähtyi 2000-luvun alussa.

Karjatilojen määrä on vähentynyt suhteellisesti nopeammin kuin niillä olevien eläinten. Vuosina 1990?2012 karjatilojen määrä väheni 76 % ja nautakarjan 33 %. Tämä tarkoittaa sitä, että jäljellä olevat tilat ovat keskimäärin yli puolet suurempia kuin aiemmin.

Lammas- ja hevostiloja on selvästi karjatiloja vähemmän. Niiden määrä väheni jo viime vuosisadan puolivälin jälkeen. Lampaita on Suomessa tällä hetkellä noin 130 000 ja lammastiloja alle 700. Lampaiden määrä on vaihdellut ilman selvää suuntausta.

Hevosten määrä on kasvanut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana yli puolella ja hevostilojen määrä on lähes kaksinkertaistunut. Kehityksen taustalla on lisääntynyt harrastustoiminta. Hevosia oli vuonna 2012 noin 74 000 ja hevostiloja 1 800. Kuitenkin vain reilu 40 % hevosista on maatiloilla. Suurin osa nykyisistä hevosenomistajista ei harjoita maanviljelyä.

Vaikutus luonnon monimuotoisuuteen

Laiduntavalla karjalla on keskeinen rooli maatalousluonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä. Koska tavallisin perinnebiotooppien hoitokeino on laidunnus, karjatilojen väheneminen on yhteydessä perinnebiotooppien määrän vähenemiseen (ks. MA7).

Nautakarjaa on maassamme tällä hetkellä enemmän kuin perinteisen karjatalouden kukoistuskautena, mutta suurta osaa karjasta pidetään sisätiloissa ympäri vuoden eivätkä laitumet ole enää niin laajoja. Karjatiloja on eniten Itä-Suomessa ja Pohjanmaalla. Etelä-Suomessa, missä suurin osa arvokkaista perinnebiotoopeista sijaitsee, karjatiloja on enää vähän.

Lampaiden ja hevosten laidunnus voi osaltaan korvata vähentynyttä nautakarjan laidunnusta. Eri eläinten laiduntavat poikkeavat kuitenkin toisistaan. Esimerkiksi lampaat ovat suurempia eläimiä valikoivampia ravintonsa suhteen. Laiduntavaa eläintä tärkeämpiä tekijöitä ovat joka tapauksessa laidunnetun alueen koko ja laatu sekä laidunnuspaine.

 
Tämä indikaattori päivitetään vuosittain.  

Keskustelua aiheesta

Aloita keskustelu »

Lisää kommentti


Jos et saa koodista selvää, klikkaa koodia ja saat uuden koodin.


Viestisi lähetetään sivuston ylläpitäjille tarkastettavaksi. Uudet kommentit pyritään julkaisemaan viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Sulje kommentit