ME9 Puulajisuhteet

>> Indikaattorin taustatiedot

Kehitys

Metsiköissä vallitseva laji on valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI) käytetyn määritelmän mukaan yleensä se puulaji, jonka tilavuus kattaa suurimman osan puuston kokonaistilavuudesta. Taimikoissa vallitsevaksi lajiksi katsotaan metsätalouden metsänhoitotoimien kohdelaji.

Mäntyä on suosittu metsänviljelyssä1960-luvulta aina 1980-luvun alkupuolelle saakka muiden lajien kustannuksella. Myös soiden ojitus on lisännyt mäntyvaltaisten metsien määrää, koska ojituksen myötä metsämaaksi muuttuneet suot ovat yleensä olleet luontaisesti männyn kasvupaikkoja. Viimeisen 20 vuoden aikana kuusi on metsänviljelyssä yleistynyt voimakkaasti. Kuusivaltaisten metsien osuus on kuitenkin pudonnut 11 % 1950-luvulta nykyhetkeen. Samaan aikaan mäntyvaltaisten metsien osuus metsämaasta on kasvanut 17 %. Lehtipuuvaltaisten metsien osalta kehitys ei ole ollut yhtä suoraviivaista. Niiden määrä väheni kaskimetsien katoamisen myötä aina 1960-luvulle saakka, mutta viime vuosikymmeninä lehtimetsät ovat jälleen hitaasti yleistyneet.

Lehtipuulajeistamme esimerkiksi haapa on yleistynyt Etelä-Suomessa, jossa sen määrä on yli kaksinkertaistunut 1950-luvun jälkeen. Pohjois-Suomessa sitä vastoin haavan määrä on pysynyt lähes samana. Haavan lisääntyminen maamme eteläosissa on yhdenmukaista puuston kokonaismäärän kasvun kanssa. Siksi haavan osuus puuston kokonaismäärästä on kasvanut vain 0,4 prosenttiyksikköä.

Vaikutus luonnon monimuotoisuuteen

Suomen metsissä on suhteellisen vähän puulajeja, mutta niiden määrällä on siitä huolimatta suuri merkitys metsien monimuotoisuudelle. Puulajimme ovat rakenteellisilta ominaisuuksiltaan varsin erilaisia, ja ylläpitävät siksi erilaista lajistoa. Esimerkiksi kasvinsyöjät voivat usein hyödyntää vain tiettyjä puulajeja tai niiden osia. Eri puulajien pinnalla kasvaa myös erilainen jäkälälajisto, ja niitä lahottavat ja hajottavat erikoistuneet eliöt.

Puulajit eroavat myös muun muassa kasvunopeutensa, elinikänsä ja varjostuksen sekä häiriönsietokykynsä perusteella. Yleisimmät lehtipuumme kuten koivut ja haapa kasvavat nopeasti valoisilla metsäaukeilla, mutta alkavat vähentyä, kun hitaammin kasvavien männyn ja kuusen aiheuttama varjostus lisääntyy niiden vallatessa alaa. Suomessa yleisimpiin mänty- tai kuusivaltaisiin metsiin voi muodostua monimuotoisuutta lisääviä lehtipuulaikkuja häiriöiden kuten myrskyjen ja metsäpalojen seurauksena.