RK4 Rakennettujen ympäristöjen uhanalaiset lajit

Tämä on vaikutusindikaattori (I = impact = vaikutus). DPSIR: drivers (taustavoimat), pressures (paineet), state (tila), impact (vaikutus), responses (toimenpiteet)
>> Indikaattorin taustatiedot

Tilanne

Vuonna 2010 julkaistun lajien uhanalaisarvion mukaan rakennetut ympäristöt ovat ensisijainen elinympäristö 4,7 prosentille kaikista uhanalaisista lajeista. Luku on selvästi pienempi kuin rakennettujen ympäristöjen lajiston osuus (11 %) kaikista Suomen hyvin tunnetuista lajeista. Rakennettujen ympäristöjen lajisto ei siten ole keskimäärin kovin uhanalaista, mutta lukumääräisesti lajeja on kuitenkin runsaasti, yhteensä 105.

Lähinnä suhteellisen lyhyestä asutushistoriasta johtuen erityisesti rakennettuhin ympäristöihin sopeutuneita uhanalaisia lajeja on Suomessa vähän. Suurimmalle osalle lajeista rakennettuja ympäristöjä voidaan luonnehtia alkuperäisiä elinympäristöjä korvaaviksi ympäristöiksi.

Esimerkiksi monet luontaisten paahdeympäristöjen kuten ketojen ja harjujen lajit ovat löytäneet korvaavia elinympäristöjä muun muassa kaupunkien joutomailta ja liikenneväylien penkereiltä. Tällaisillä ruderaattialueilla esiintyy lähes puolet (47 %) rakennettujen ympäristöjen uhanalaisista lajeista. Myös puistot, pihamaat ja puutarhat ovat merkittäviä uhanalaisten lajien esiintymispaikkoja. Niillä esiintyy 38 % lajeista.

Kehitys

Rakennetut ympäristöt ovat ainoa elinympäristö, jossa lajien uhanalaisuus oli kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana enimmäkseen positiiviseen suuntaan. Aidoista eli lajien tilanteessa tapahtuneen muutoksen johdosta tehdyistä uhanalaisuusasteen luokkamuutoksista 33 oli positiivisia ja 16 negatiivisia.

Keskustelua aiheesta

Aloita keskustelu »

Lisää kommentti


Jos et saa koodista selvää, klikkaa koodia ja saat uuden koodin.


Viestisi lähetetään sivuston ylläpitäjille tarkastettavaksi. Uudet kommentit pyritään julkaisemaan viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Sulje kommentit