RK5 Kansalliset kaupunkipuistot
![]() |
![]() |
![]() |
>> Indikaattorin taustatiedot |
Kehitys |
|
Kansalliset kaupunkipuistot edustavat uutta näkökulmaa luonnonsuojelussa. Niiden perustaminen on ollut mahdollista alkaen vuodesta 2000, jolloin nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki astui voimaan. Kansalliset kaupunkipuistot eivät ole suojelualueita perinteisessä merkityksessä, vaan niiden tavoitteena on kaupunkisuunnitelun keinoin turvata viherympäristöjen eheä jatkumo luonnonalueilta kaupungin keskustan puistoihin. Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan liittää alueita, jotka on kaavassa osoitettu esimerkiksi puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi. Kaupunki tekee hakemuksen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta ja perustamispäätöksen vahvistaa ympäristöministeriö. |
|
Vaikutus luonnon monimuotoisuuteen |
|
Kansalliseksi kaupunkipuistoksi perustettavan alueen tulee sisältää kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeitä alueita. Puiston on oltava viheralueena riittävän laaja ja häiriötön sekä rakenteeltaan yhtenäinen. Lisäksi alueella on oltava lajiston siirtymisen ja vuorovaikutuksen mahdollistavia ekologisia käytäviä ja sen on jatkuttava yhtenäisenä ydinkeskustasta kaupungin ulkopuolisiin luontoalueisiin tai maaseutuun. Kansallisten kaupunkipuistojen voidaankin arvioida edistävän ja turvaavan luonnon monimuotoisuutta paikallis- ja aluetasolla. Kaupunkien puistot, pientaloalueet ja asutuksen lähialueet ovat usein hyvin runsaslajia alueita.
|
|
Tämä indikaattori päivitetään kahden vuoden välein. |
- Päivitetty (09.08.2017)
Keskustelua aiheesta
Aloita keskustelu »
Lisää kommentti
Sulje kommentit