RK5 Kansalliset kaupunkipuistot

  Tämä on TOIMENPIDEindikaattori. DPSIR: R=responses=toimenpiteet. Tämän indikaattorin kuvaamaa ilmiötä ei ole ollut ennen vuotta 1990 (harmaa tausta). Vuoden 1990 jälkeen indikaattorin kehitys on ollut voimakkaasti kasvava (nuoli).
>> Indikaattorin taustatiedot

Kehitys

 

Kansalliset kaupunkipuistot edustavat uutta näkökulmaa luonnonsuojelussa. Niiden perustaminen on ollut mahdollista alkaen vuodesta 2000, jolloin nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki astui voimaan. Kansalliset kaupunkipuistot eivät ole suojelualueita perinteisessä merkityksessä, vaan niiden tavoitteena on kaupunkisuunnitelun keinoin turvata viherympäristöjen eheä jatkumo luonnonalueilta kaupungin keskustan puistoihin. Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan liittää alueita, jotka on kaavassa osoitettu esimerkiksi puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi. Kaupunki tekee hakemuksen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta ja perustamispäätöksen vahvistaa ympäristöministeriö.

Tähän mennessä Suomessa on perustettu kuusi kansallista kaupunkipuistoa, joilla on katsottu olevan erityistä arvoa kaupungin historian, virkistyskäytön ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta. Enimmäinen kansallinen kaupunkipuisto perustettiin vuonna 2001 ja viimeisin vuonna 2013. Kaikki nykyiset kaupunkipuistot sijaitsevat keskikokoisissa kaupungeissa Etelä-Suomessa, Hämeenlinnassa,  Porissa, Heinolassa, Hangossa, Porvoossa ja Turussa.  Kaupunkipuistot kattavat yhteensä noin 14 700 hehtaarin laajuisen alueen, josta maapinta-alan osuus on noin 4 600 hehtaaria.

Ympäristöministeriön mukaan Suomeen voidaan perustaa noin kymmenen kansallisen kaupunkipuiston verkosto. Selvityshankkeita kaupunkipuistojen perustamisesta on käynnisttetty useissa kaupungeissa eri puolilla Suomea.

 

Vaikutus luonnon monimuotoisuuteen

Kansalliseksi kaupunkipuistoksi perustettavan alueen tulee sisältää kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeitä alueita. Puiston on oltava viheralueena riittävän laaja ja häiriötön sekä rakenteeltaan yhtenäinen. Lisäksi alueella on oltava lajiston siirtymisen ja vuorovaikutuksen mahdollistavia ekologisia käytäviä ja sen on jatkuttava yhtenäisenä ydinkeskustasta kaupungin ulkopuolisiin luontoalueisiin tai maaseutuun. Kansallisten kaupunkipuistojen voidaankin arvioida  edistävän ja turvaavan luonnon monimuotoisuutta paikallis- ja aluetasolla.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset vahvistetut kaavat ovat oikeusvaikutuksiltaan vahvempia kuin kansallisen kaupunkipuiston perustamispäätös tai sille laadittava hoito- ja käyttösuunnitelma. Kaavojen laadinnassa ja muuttamisessa sekä muuta aluetta koskevassa suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida kansallisen kaupunkipuiston tavoitteet. Lisäksi kaupunkipuiston alueella ovat voimassa esimerkiksi luonnonsuojelulain tai metsälain mukaiset säädökset.
 
   

Keskustelua aiheesta

Aloita keskustelu »

Lisää kommentti


Jos et saa koodista selvää, klikkaa koodia ja saat uuden koodin.


Viestisi lähetetään sivuston ylläpitäjille tarkastettavaksi. Uudet kommentit pyritään julkaisemaan viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Sulje kommentit