Sisävedet

Suomessa on runsaasti niin järviä ja jokia kuin vähävetisempiä lampia, puroja ja muita pienvesiä. Kaikkien sisävesien yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3,4 miljoona hehtaaria, joka vastaa kahdeksaa prosenttia Suomen kokonaispinta-alasta ja kymmentä prosenttia sellaisesta maa- ja vesialasta, joka ei sisällä Suomen osuutta Itämerestä. Sisävesiä ensisijaisena elinympäristönään käyttävän lajiston osuus koko Suomen tunnetusta lajistosta on noin 6 %. Suomen vesissä on kuitenkin vielä runsaasti lajeja, erityisesti leviä, jotka tunnetaan niin heikosti, että ne on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Itämeren alhaisen suolapitoisuuden vuoksi sisävesien ja meren lajisto on Suomessa pitkälti päällekkäinen.

Sisävedet ovat tärkeimpiä elinympäristöjä kaloille, korennoille ja vesiperhosille. Lisäksi monet nilviäiset, linnut, sammalet ja putkilokasvit ovat sisävesien lajeja. Suurin osa lajeista esiintyy järvissä ja lammissa, mutta myös erilaiset virtavedet ja pienvedet ovat hyvin runsaslajisia. Pienialaiset sisävedet ovat erityisen herkkiä ympäristön muutoksille, sillä matalan veden ja rantavyöhykkeen osuus on niissä vallitseva. Siten lähiympäristössä ja valuma-alueella tapahtuvilla muutoksilla on suuri vaikutus vesiekosysteemiin.

Mitä ja missä

Sisävesien määritelmä on periaatteessa yksinkertainen: niitä ovat kaikki meren pinnan tason yläpuolella sijaitsevat vesiympäristöt. Joissakin tapauksissa, kuten esimerkiksi matalilla ruovikkorannoilla, voi vesi- ja maaelinympäristöjen rajanveto olla etenkin niillä esiintyvän lajiston suhteen epäselvää. Ovatko ruovikossa pesivät linnut ja siellä lentävät korennot sisävesien vai rantojen lajeja?

Suomessa sisävesien osuus pinta-alasta on suurin Savossa, Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa, jossa sijaitsevan suurimmat vesistöt kuten Saimaa, Päijänne ja Pielinen. Varsin paljon vesielinympäristöjä on myös Inarijärven alueella Lapissa sekä Oulujärven tienoilla Kainuussa. Vähän vesipinta-alaa puolestaan on rannikkoseuduilla ja Ylä-Lapissa Inarin ulkopuolella. Vähäjärvisten rannikkoalueiden läpi virtaa runsaasti jokia, joiden merkitys maiseman ja luonnon monimuotoisuuden kannalta on huomattava, vaikka pinta-alassa mitattuna niiden osuus on vähäinen.

Suomen sisävedet ovat laajuuteensa nähden vähävetisiä. Järvet ovat matalia, sillä niiden keskisyvyys on vain seitsemän metriä, ja yli sadan metrin syvyyteen yltävät ainoastaan Päijänne, Saimaa, Pääjärvi ja Inarijärvi. Jokiuomia on Suomessa kokonaisuudessaan noin 20 000 km, joista suurimman osan vedet virtaavat lopulta Itämereen.