Elinympäristöt › Sisävedet › SV14 Uhanalaiset luontotyypit | Luonnontila.fi

SV14 Uhanalaiset luontotyypit

  Tämä on vaikutusindikaattori (I = impact = vaikutus). DPSIR: drivers (taustavoimat), pressures (paineet), state (tila), impact (vaikutus), responses (toimenpiteet)  
>> Indikaattorin taustatiedot

Luontotyyppien tila

 

Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvio julkaistiin vuonna 2008. Noin 40 % sisävesien luontotyypeistä arvioitiin uhanalaisiksi ja kolmannes silmällä pidettäviksi. Uhanalaisten lajien osuus on suurempi Etelä-Suomessa kuin Pohjois-Suomessa.

Jokiluontotyypit ovat yleisesti ottaen uhanalaisempia kuin järvet ja lammet. Äärimmäisen uhanalaisiin luontotyyppeihin sisältyvät savisten maiden joet ja purot. Niiden esiintyminen painottuu Lounais-Suomeen, jossa ihmistoiminta on vaikuttanut jo kauan. Kaikki virtavesien luontotyypit ovat Etelä-Suomessa paikallisesti uhanalaisia, kun taas Pohjois-Suomessa vain suurimmat joet ovat uhanalaisia luontotyyppejä. Myös virtavesien koko vaikuttaa niiden uhanalaistumiseen. Maankäytön ja kuormituksen vaikutukset kertautuvat alavirtaan mentäessä, ja myös vesirakentaminen ja säännöstely kohdistuvat useimmin suuriin jokiin.

Uhanalaisten järviluontotyyppien osuus on pienempi kuin virtavesien vastaava osuus. Uhanalaiset järvet ovat koko maassa pääasiassa runsaskalkkisia järviä, lyhytviipymäisiä järviä sekä Etelä-Suomeen painottuneena luontaisia runsasravinteisia järviä. Näiden järvityyppien osuus järvien kokonaisalasta on vain muutamia prosentteja. Suurin osa järviluontoyypeistä, eli jopa 90 % järvien kokonaisalasta, arvioitiin silmälläpidettäviksi. Lampien tila on yleisesti ottaen heikompi kuin suurempien järvien. Uhanalaisimpia lampityyppejä ovat luontaisesti runsasravinteiset lammet, kalkkilammet sekä satunnaisesti murtovesivaikutteiset järvet.

Lähteikköluontotyypit arvioitiin kansallisessa arviossa valtakunnallisesti vaarantuneiksi. Niiden uhanalaisuus vaihtelee kuitenkin alueittain. Lähteikköluontotyypit ovat uhanalaisia Etelä-Suomessa, mutta pohjoisessa ne arvioitiin luokkaan säilyvät. Pohjoisessakin niiden tila on arvion mukaan kuitenkin hieman heikentynyt.

Uhanalaisuusluokat
RE = Hävinneet
CR = Äärimmäisen uhanalaiset
EN = Erittäin uhanalaiset
VU = Vaarantuneet
NT = Silmälläpidettävät
LC = Säilyvät
DD = Puutteellisesti tunnetut

Uhat

Valuma-alueiden maankäyttö on merkittävin uhka sisävesien luontotyypeille. Maatalous, soiden ojitus, turvetuotanto ja metsätalous, kuten hakkuut, metsämaan muokkaus ja lannoitus, muuttavat vesien virtaamia ja lisäävät ravinteiden, orgaanisen aineksen sekä kiintoaineiden kuormitusta vesistöihin. Erityisesti aikaisemmin sisävesiä kuormittivat voimakkaasti myös teollisuuden ja yhdyskuntien päästöt. Näiden lähteiden osuus kokonaiskuormituksesta on selvästi vähentynyt (ks. SV1 ja SV2), minkä seurauksena useiden suurten järvien veden laatu on selvästi kohentunut.

Edellä mainittujen lisäksi sisävesien luontotyyppejä uhkaavat vesirakentaminen, vesien säännöstely sekä rantarakentaminen. Pohjaveden otto uhkaa puolestaan lähteikköjä. Myös uittoperkaukset sekä uomien kaivaminen tulvasuojelussa ja metsäojituksissa ovat vaikuttaneet erityisesti pienvesien tilaan.

 
   

Keskustelua aiheesta

Aloita keskustelu »

Lisää kommentti


Jos et saa koodista selvää, klikkaa koodia ja saat uuden koodin.


Viestisi lähetetään sivuston ylläpitäjille tarkastettavaksi. Uudet kommentit pyritään julkaisemaan viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Sulje kommentit