Elinympäristöt › Sisävedet › SV2 Typpikuormitus | Luonnontila.fi

SV2 Typpikuormitus

  Tämä on paineindikaattori (P = pressure = paine). DPSIR = drivers (taustavoimat), pressures (paineet), state (tila), impacts (vaikutukset), responses (toimenpiteet). Kohtalainen negatiivinen vaikutus biodiversiteettiin 1900-luvulla ennen vuotta 1990 (tausta). Paineessa ei selvää trendiä vuoden 1990 jälkeen (nuoli).
>> Indikaattorin taustatiedot

Kehitys

 
Sisävesiin kohdistuvan typpikuormituksen väheneminen on ollut huomattavasti hitaampaa kuin fosforikuormituksen väheneminen. 2000-luvulla vesistöihin kohdistuvan typpikuormituksen suuruus oli vuosittain keskimäärin 76 000 tonnia. Pistekuormittajien osuus typpikuormituksesta on ollut noin 22 %, hajakuormittajien noin 61 % ja ilmalaskeuman noin 17 %.

Pistelähteistä peräisin oleva typpikuormitus on fosforikuormituksen tavoin laskenut viime vuosikymmeninä. Teollisuuden typpipäästöt ovat lähes puolittuneet 1980-luvun alun lukemista. Myös yhdyskuntajätevesien typpikuormitus on laskenut 1980- ja 1990-lukujen tasosta, mutta se on silti pysynyt melko korkeana. Yhdyskunnat ovatkin maatalouden ja typpilaskeuman jälkeen suurin ihmistoiminnasta aiheutuvan typpikuormituksen lähde. Jätevedenpuhdistamojen puhdistusteho typen osalta on noin 50 %. Muista pistekuormittajista sekä turvetuotannon että kalankasvatuksen typpipäästöt ovat olleet vähenemään päin 1990-luvun puolivälistä lähtien. Turkistarhauksen tyyppipäästöt ovat pysyneet ennallaan.

Hajakuormituksen typpipäästöt ovat päinvastoin kasvaneet vuodesta 1995 lähtien. Maatalous on maamme suurin vesistöjen typpikuormituksen lähde. Sen osuus kaikesta ihmisen aiheuttamasta typpikuormituksesta on ollut 2000-luvulla reilu 50 %.  Maataloudesta peräisin oleva typpikuormitus on viime vuosikymmenellä saattanut jopa hieman lisääntyä kuormituksen vähentämiseen pyrkivistä toimenpiteistä huolimatta. Siten maatalousvaltaisten valuma-alueiden pienissä järvissä ja joissa typpipitoisuus on keskimäärin kasvanut, vastoin sisävesien yleistä kehitystä.

Metsätalouden typpipäästöjä pyritään rajoittamaan metsien uudisojitusta vähentämällä. Kunnostusojitusten suuri määrä aiheuttaa kuitenkin vielä runsaasti ravinnekuormitusta vesistöihin. Metsätalouden typpipäästöt ovat pysyneet melko tasaisina, sen osuus typpipäästöistä on ollut noin 5 % 2000-luvulla. Myös haja-asutuksen typpikuormituksen on arvioitu pysyneen samalla tasolla koko 2000-luvun ajan, sen osuus on ollut kolmisen prosenttia.
 

Vaikutus sisävesien monimuotoisuuteen

Typpi on yksi kasvien pääravinteista, ja se rajoittaa sisävesien perustuotantoa eniten heti fosforin jälkeen. Typpi edesauttaa vesistöjen rehevöitymistä, joten sen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ovat melko samanlaiset kuin fosforinkin. Typen rehevöittäviä vaikutuksia vesistöissä ei kuitenkaan pidetä yhtä voimakkaina ja uhkaavina kuin fosforin.

Rehevöityvissä vesistöissä perustuotanto runsastuu. Tällöin vesikasvillisuus lisääntyy ja lajimäärä kasvaa. Samalla kuitenkin myös lajikoostumus muuttuu, kun karuissa ja kirkkaissa vesissä viihtyvät lajit väistyvät ravinteikkaampien vesien lajien tieltä. Kalastossa särkikalat valtaavat alaa lohikalojen kustannuksella. Kalat runsastuvat, jolloin niiden saalistaman suurikokoisen eläinplanktonin määrä vähenee. Tämä puolestaan vaikuttaa kasviplanktoniin, joka laiduntajien rajoittavan vaikutuksen vähetessä runsastuu. Paljon planktonlevää sisältävä vesi on sameaa, mutta sopivissa sääolosuhteissa sen runsastuminen edelleen saattaa johtaa myös kelluvien levälauttojen muodostumiseen. Pohjakasvillisuus väheneekin rehevissä järvissä kelluslehtisten kasvien ja pintalevien varjostavan vaikutuksen vuoksi.

Järvessä, jossa perustuotanto on suurta, myös happea kuluttava hajotustoiminta kiihtyy. Happipitoisuuden alentuessa pohjaeläimistö yksipuolistuu ja kalasto köyhtyy. Lisäksi ravinteisuuden kasvaessa liian suureksi lajimäärä alkaa jälleen vähetä. Esimerkiksi ahven ja kivien päällä kasvavat päällyslevät ovat lajeja, jotka hyötyvät lievästä ravinteisuuden kasvusta, mutta alkavat taantua rehevöitymisen edetessä.

 
Tämä indikaattori päivitetään vuosittain.  

Keskustelua aiheesta

Aloita keskustelu »

Lisää kommentti


Jos et saa koodista selvää, klikkaa koodia ja saat uuden koodin.


Viestisi lähetetään sivuston ylläpitäjille tarkastettavaksi. Uudet kommentit pyritään julkaisemaan viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Sulje kommentit