SU2 Soiden kunnostusojitus

>> Indikaattorin taustatiedot

Kehitys

Vuodesta 2001 lähtien ei varsinaisia soiden uudisojituksia ole tehty. Vanhojen ojitusalojen kunnostusojituksia on sen sijaan tehty 60 000–80 000 hehtaarilla vuodessa. Vuosittainen kunnostusojitusala on laskemaan päin. Aivan viime vuosina määrä on ollut noin 60 000 hehtaariin vuodessa.

Vuoteen 2014 mennessä oli kunnostusojitettu yhteensä noin 2,6 miljoonaa hehtaaria suota eli 55 % koko ojitetusta suoalasta. Kunnostusojituksen yhteydessä tehtävissä täydennysojituksissa voidaan jo aikaisemmin ojitetun alan lisäojituksen lisäksi kaivaa ennestään ojittamattomille aloille uusia niskaojia ja suolahdekkeisiin suuntautuvia pisto-ojia

Vaikutus luonnon monimuotoisuuteen

Kunnostusojituksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ovat pääosin samansuuntaisia kuin uudisojituksenkin. Kunnostusojitus vauhdittaa kasvillisuudessa tapahtuvia muutoksia, jotka puolestaan kaventavat erityisesti avoimista suoelinympäristöistä riippuvaisten lajien elinmahdollisuuksia. Mittakaavaltaan kunnostusojituksen vaikutukset ovat kuitenkin huomattavasti uudisojitusta pienemmät, sillä kyseessä on nimenomaan jo kertaalleen kaivettujen ojien kunnostaminen ja ojitettujen alojen lisäojitus.

Ilman kunnostusojitusta merkittävä osa ojitetuista suoaloista palautuisi lähelle alkuperäistä tilaa. Erityisesti huonosti onnistuneiden ja metsänkasvatuskelvottomille soille tehtyjen ojitusten jäljet häviävät turpeenkasvun myötä jo muutamissa vuosikymmenissä. Soiden palautumista voidaan lisäksi nopeuttaa ennallistamistoimin.