SU4 Soiden muu käyttö

>> Indikaattorin taustatiedot

Kehitys

Historiallisesti tarkasteltuna soiden muista käyttömuodoista merkittävin on ollut soiden kuivattaminen ja raivaaminen viljelymaaksi. Eri arvioiden mukaan yhteensä noin 0,4?1,0 miljoonaa hehtaaria suota on aikojen saatossa muutettu pelloksi. Soiden kuivattaminen viljelysmaaksi oli yleistä etenkin Suomen Suoviljelysyhdistyksen toimintakautena 1800-luvun lopulta aina 1970-luvulle saakka. Vaikka tämän jälkeen maanviljelijöitä ei ole erityisesti kannustettu ottamaan soita viljelyskäyttöön, osa nykyäänkin raivattavista pelloista sijoittuu turvemaille.

1990-luvun puolenvälin jälkeen pellonraivaus on ollut jälleen varsin yleistä ja vuosittaiset raivausmäärät ovat vaihdelleet 12 000 ja 27 000 hehtaarin välillä. Tietoa uusien suomaiden osuudesta näistä kokonaismääristä ei kuitenkaan ole saatavilla. Nykyisin viljelykäytössä olevasta peltoalasta sellaista, jossa orgaanisen aineksen osuus ylittää 20 prosenttia, on noin kymmenesosa. Nämä yhteensä noin 300 000 peltohehtaaria ovat alun perin olleet varmuudella soita.

Huomattava määrä soita on jäänyt energiantuotanto- ja tulvansuojelutarkoituksiin rakennettujen säännöstelyaltaiden alle. Pääasiassa 1980-luvun alkuun mennessä valmiiksi saatujen tekoaltaiden alle on jäänyt yhteensä noin 50 000 hehtaaria suomaata. Infrastruktuurin rakentamisen takia tuhoutuneita soita arvioidaan olevan noin 40 000 hehtaaria. Suurin osa suoalaa vähentäneestä infrastruktuurista on teitä. Vuotoksen rakentamattajättämispäätöksen jälkeen ei ole todennäköistä, että merkittäviä määriä soita jäisi tulevaisuudessa vesivoima- tai rakennushankkeiden alle.

Vaikutus luonnon monimuotoisuuteen

Pelloksi raivatuilla soilta häviää lähes kaikki soille tyypillinen kasvillisuus ja lajisto yksipuolistuu viljelyn seurauksena. Esimerkiksi peltojen pientareista voi kuitenkin kehittyä monimuotoisia elinympäristöjä. Soiden eläinlajisto ei välttämättä häviä kokonaan raivauksen yhteydessä, sillä esimerkiksi jotkin lintulajin kuten kurki ja pikkukuovi saattavat jatkaa esiintymistään samalla paikalla. Raivauksen kohteeksi ovat joutuneet erityisesti rehevämmät suotyypit, kuten lettokorvet, joiden viljelysarvo on korkeampi. Viljelysarvoltaan heikompia suotyyppejä on raivattu lähinnä pienillä tiloilla, joilla on ollut puutetta viljelyalasta.

Teiden ja säännöstelyaltaiden rakentaminen soiden päälle hävittää suoluonnon kokonaan...