TU4 Jäkälälaitumien kunto
![]() | ![]() |
![]() |
>> Indikaattorin taustatiedot |
| |||||||
Kehitys | | ||||||
Jäkälälaitumien tilan pysyväisluonteinen seuranta aloitettiin vuonna 1995. Kahdentoista pohjoisimman paliskunnan alueella laiduninventointeja on tehty kolmesti vuoteen 2008 mennessä. Suomen tunturialueesta yli 95 % sijoittuu kahdentoista pohjoisimman paliskunnan alueelle. Jäkälälaidunten kunto oli yleisesti ottaen heikko 1990-luvun puolessa välissä, ja on sen jälkeen heikentynyt edelleen. Viimeisimmässä inventoinnissa vuosina 2007?2008 jäkälälaitumet luokiteltiin voimakkaasti kuluneisiin puolessa tarkastelluista paliskunnista. Näillä alueilla jäkälää oli alle 300 kg hehtaarilla. Jäkälälaitumien kunto on heikentynyt aina 1900-luvun alusta alkaen, mutta erityisen nopeaa heikentyminen on ollut 1970-lopulta alkaneen poronhoidon tehostumisen aikana. 1900-luvun alussa Ylä-Lapin jäkälälaitumien arvioitiin olevan kauttaaltaan hyväkuntoisia. Vuoteen 1962 mennessä Ylä-Lapin jäkälikköjen kunto oli huonontunut "kohtalaiseksi". | ![]() | ||||||
Porolaidunnuksen vaikutukset | |||||||
Porojen laidunnus voi vaikuttaa tunturikankaiden kasvillisuuden monimuotoisuuteen sekä positiivisesti että negatiivisesti. Vaikutusten suunta ja voimakkuus riippuvat usein kasvupaikasta. Etenkin ravinteisemmilla kasvupaikoilla laidunnus voi lisätä lajiston monimuotoisuutta edistämällä siementen itämistä ja taimien syntyä. Kuivissa poronjäkäläkasvustojen hallitsemissa tunturikoivikoissa ja karuilla tunturikankailla porojen laidunnuspaine antaa valtalajeja pienemmille pohjakerroksen lajeille, kuten esimerkiksi Porolaidunnuksen vaikutuksia eläimiin on tutkittu toistaiseksi vähän. Ensimmäisten tulosten mukaan voimakas laidunnus näyttäisi vähentävän riekkojen, mutta lisäävän pienjyrsijöiden määrää. |
| ||||||
- Päivitetty (07.05.2013)
Keskustelua aiheesta
Aloita keskustelu »
Lisää kommentti
Sulje kommentit