Vieraslajit

Vieraslajeilla tarkoitetaan lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle aluelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Vieraslaji on ihmisen myötävaikutuksella ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston. Tarkoituksellisesti tuodaan erityisesti hyöty- ja koristekasveja, kalalajeja vesiviljelyyn sekä riistalajeja metsästystä ja tarhausta varten. Lisäksi eläimiä tuodaan lemmikeiksi. Tahattomasti vieraslajeja kulkeutuu liikennevälineiden, raaka-aineiden ja materiaalien sekä välineistön mukana. Erityisesti siemeniä, munia (selkärangattomia lajeja), tauteja ja loisia kulkeutuu tahattomasti. Viime vuosina tahaton kulkeutuminen on yleistynyt tahalliseen luontoon vapauttamiseen verrattuna. Vieraslajit sopeutuvat yleensä huonosti uuteen elinympäristöönsä ja tuhoutuvat nopeasti. Toisinaan vieraslajit kuitenkin menestyvät, muodostavat lisääntyvän kannan ja vakiintuvat osaksi uutta elinympäristöään. Jotkin vieraslajit menestyvät hyvin ja ovat huomattava uhka aiheuttaessaan vakavaa vahinkoa alkuperäislajeille, ekosysteemeille, viljelykasveille, metsätaloudelle tai muille elinkeinoille. Vieraslajien aiheuttamat haitat voivat olla myös taloudellisia, sosiaalisia tai esteettisiä. Tällaisia selkeitä haittoja aiheuttavia vierasperäisiä lajeja kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi.

Maailmanlaajuisesti vieraslajit ovat toiseksi suurin uhkatekijä luonnon monimuotoisuudelle, kun elinympäristöjen häviäminen ja pirstoutuminen on arvioiden mukaan uhkatekijöistä suurin. Myös Suomessa vieraslajit ovat uhka luonnolle. Kansallisen lajien uhanalaisuutta koskevan selvityksen perusteella vieraslajit ovat vaikuttaneet lajien uhanalaisuuteen maassamme. Tunnetaan myös useita tapauksia, joissa ekosysteemien rakenne ja toiminta on muuttunut voimakkaasti vieraslajin leviämisen takia.

Mitä ja missä

Kansallisessa vieraslajistrategiassa kaikkien vieraslajien joukosta on tunnistettu Suomen haitalliset vieraslajit sekä tarkkailtavat tai paikallisesti haitalliset vieraslajit. Jaottelu kuvaa tilannetta vuoden 2011 alussa.

Suomessa on tunnistettu 157 haitallista Suomessa esiintyvää vieraslajia, jotka aiheuttavat selkeästi todennettavia välittömiä tai välillisiä haittavaiku­tuksia. Haitallisista vieraslajeista merkittävin osa, yli 100 lajia, on maa- ja metsätalouden vieraslaje­ja. Osa näistä lajeista voi uhata myös alkuperäis­tä luontoa. Muiden ryhmien haitallisista vierasla­jeista 5 lajia esiintyy Suomen aluevesillä Itämeres­sä, 5 sisävesistöissä, 6 lajia on vieraita maaselkä­rankaisia, 24 kuuluu maaympäristöjen vieraskas­veihin ja 9 lajia vieraisiin sisätuholaisiin.

Lisäksi on tunnistettu 123 tarkkailtavaa tai pai­kallisesti haitallista vieraslajia, jotka voivat aihe­uttaa välitöntä tai välillistä haittaa. Näihin tarkkailtaviksi tai paikallisesti hai­tallisiksi luokiteltuihin vieraslajeihin kuuluu sekä Suomessa jo esiintyviä että Suomen rajojen ulkopuolella haitalliseksi todettuja lajeja.

Omaksi ryhmäkseen on erotettu erityisen haitalli­set vieraslajit. Näitä ovat vaaralliset kasvintuhoo­jat (karanteenilajit) (37 kpl), joiden tuonti ja le­vittäminen on kielletty direktiivillä kaikissa EU:n jäsenmaissa. Lisäksi erityisen haitallisiksi vieras­lajeiksi Suomessa on nimetty jättiputket, kurttu­ruusu, rapurutto, espanjansiruetana ja minkki. Näiden lajien kohdalla tulee ryhtyä viipymättä tehokkaisiin toimenpiteisiin niiden poistamisek­si tai ainakin leviämisen estämiseksi ja haittojen vähentämiseksi.

Lisätietoja: Kansallinen vieraslajistrategia