Uhanalaiset lajit

Lajien uhanalaisuudessa tapahtuneita muutoksia voidaan arvioida kahden viimeisimmän uhanalaisarvion tulosten perusteella. Vuosien 2000 ja 2010 välillä valtaosa muutoksista oli kielteisiä eli lajien uhanalaisluokitusta jouduttiin tiukentamaan. Niin kutsutuista aidoista luokkamuutoksista eli muutoksista, jotka perustuvat aitoon muutokseen lajin tilanteessa eivätkä esimerkiksi lajia koskevan tiedon kasvuun, 186 (34 %) oli myönteisiä ja 356 (66 %) kielteisiä.

Elinympäristöistä kehitys on ollut huolestuttavinta soilla, tuntureilla, rannoilla ja kalliolla, joilla yli 80 % uhanalaisuuden luokkamuutoksista oli kielteisiä. Elinympäristöissä, joissa uhanalaisia lajeja on lukumääräisesti eniten – metsissä ja maatalousympäristöissä – kehitys on kulkenut niin ikään kielteiseen suuntaan, mutta hitaammin. Metsälajien muutoksista 57 % ja maatalousympäristöjen muutoksista 65 % oli kielteisiä. Ainoa elinympäristö, jossa myönteisiä muutoksia oli kielteisiä enemmän, oli rakennetut ympäristöt.

Kehitystä vuosien 2000 ja 2010 välillä voidaan tarkastella myös eliöryhmittäin kansainvälisen uhanalaisuusindeksin (Red List Index) avulla. Indeksi paljastaa eroja eri ryhmien välillä. Muutamien hyönteisryhmien kuten luteiden, kovakuoriaisten sekä suden- ja neidonkorentojen uhanalaisuus on lieventynyt. Niiden uhanalaisuusindeksi on ollut kokonaisuudessaankin korkeampi kuin muiden ryhmien kuvaten näin pienempää uhanalaisuuden astetta. Myös kääpien uhanalaisuus on lieventynyt hieman.

Kaikkien arvioitujen lajien yhdistetty uhanalaisuusindeksi on hieman laskeva eli kokonaisuudessaan Suomen lajiston uhanalaistumiskehitys on jatkunut, muttei kovin voimakkaasti. Lintujen uhanalaistuminen on ollut kaikkein nopeinta. Suhteellisesti heikoin tilanne on nisäkkkäillä, joiden uhanalaistuminen on niin ikään jatkunut.

KOKONAISARVIO

Lajiston uhanalaistuminen jatkuu lähes kaikissa elinympäristöissä sekä useimmissa eliöryhmissä. Valopilkkuja ovat rakennetut ympäristöt sekä muutamat hyönteisryhmät ja käävät, joiden uhanalaisuus on lieventynyt.

Lähteet:
Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. ja Mannerkoski, I. (toim.) 2010. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 685 s.

Juslén, A., Hyvärinen, E. ja Virtanen, L.K. 2013. Application of the Red-List Index at a National Level for Multiple Species Groups. Conservation Biology, 27: 398–406.