Virkistys
Kansallispuistojen käyntimäärät ovat lähes kymmenkertaistuneet 1990-luvun alusta nykypäivään. Vuonna 2013 puistokäyntejä oli kaiken kaikkiaan noin 2,3 miljoonaa. Eniten vierailtiin Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa, jossa laskettiin lähes puoli miljoonaa käyntiä. Suuria käyntimääriä mitattiin myös Urho Kekkosen kansallispuistossa, Nuuksiossa, Kolilla, Oulangalla ja Pyhä–Luostolla. Samalla ajanjaksolla kansallispuistoverkoston kokonaispinta-ala on kasvanut 340 000 hehtaarilla. Tämä selittää osan käyntimäärien kasvusta, mutta myös kysynnän kasvu sekä palveluiden kehittäminen ovat lisänneet kävijöitä.
|
Valtion suojelu- ja retkeilyalueilla arvioidaan käyneen kaiken kaikkiaan 5,4 miljoonaa vierailijaa vuonna 2013. Näistä käynneistä 42 % kohdistui kansallispuistoihin, 7 % valtion seitsemälle retkeilyalueelle ja 51 % muille suojelualueille. Suurin osa kaikista ulkoilukerroista on lähiulkoilua, jolloin helposti saavutettavat ja laadukkaat luontoympäristöt lisäävät virkistyskertoja. Virkistyskäytön terveyshyödyistä saadaan jatkuvasti lisätietoa. Viherympäristöjen on todettu vaikuttavan edullisesti mm. verenpaineeseen, pulssiin ja painonhallintaan sekä vähentävän aggressiivisuutta ja allergioita. |
KOKONAISARVIO |
|
![]() |
Valtion suojelu- ja retkeilyalueiden verkostoa on kehitetty aktiivisesti 1970-luvun lopulta lähtien. Tällä hetkellä Suomen pinta-alasta on suojeltu noin 12,5 %. Viime vuosikymmeninä alueiden retkeilyedellytyksiin on panostettu merkittävästi. Suojelualueverkosto ei ole kuitenkaan maantieteellisesti täysin kattava. Pohjois-Suomessa suojeltuja alueita on runsaasti, kun taas maan eteläisessä osassa verkosto vaatii vielä täydentämistä. |
Indikaattorien lähteet: Kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden ja muiden virkityskäytöllisesti merkittävimpien Metsähallituksen hallinnoimien suojelualueiden ja retkeilykohteiden käyntimäärät. Metsähallituksen ASTA-asiakastietojärjestelmä. Kansallispuistoverkoston kokonaispinta-alan kehitys. Metsähallitus.
Muita lähteitä: Luonnon virkistyskäyttö. Metsäntutkimuslaitos. Hanski, I., von Hertzen, L., Fyhrquist, N., Koskinen, K., Torppa, K., Laatikainen, T., Karisola, P., Auvinen, P., Paulin, L., Mäkelä, M.J., Vartiainen, E., Kosunen, T.U., Alenius, H. & Haahtela, T. 2012. Environmental biodiversity, human microbiota, and allergy are interrelated. PNAS 2012. |
- Päivitetty (14.10.2014)
Keskustelua aiheesta
Aloita keskustelu »
Lisää kommentti
Sulje kommentit