Kaupunkiluonnon monimuotoisuus

80) Hidastetaan kaupunkien ja taajamien luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä lisäämällä alan tietämystä sekä kehittämällä tätä koskevaa maankäytön suunnittelua ottamaan huomioon luonnon monimuotoisuuden säilyminen.

• Kannustetaan kuntia selvittämään kaupunki- ja taajamaympäristöjen luonnon monimuotoisuuden kannalta merkitykselliset rakentamattomat alueet sekä niihin kohdistuvat uhat ja kehittämään menetelmiä muutosten mittaamiseksi.
• Edistetään luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta tärkeiden alueiden ja niiden välisten yhteyksien säilymistä ja palautumista kaupunkiympäristöissä sekä yhteydessä ympäröivään asuttuun ja elinvoimaiseen maaseutuun.
• Kehitetään kaupunki- ja taajamaympäristöjen suunnittelu- ja hoitoperiaatteita sekä -menetelmiä luonnon monimuotoisuuden suojelun näkökulmasta.
• Edistetään kaupunkien ja taajamien valuma-aluekohtaisia hulevesiohjelmia, joilla vähennetään ja hallitaan hulevesiä luonnonmukaisesti (esim. hulevesikosteikot) sekä edistetään luonnon monimuotoisuutta. Turvataan hulevesiin liittyvän tutkimuksen jatkuvuus.

Vastuutaho: Ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö

Tilanne vuonna 2018: Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi valmistui vuonna 2014. Siinä tuotiin esille tarve viherrakenteen käsitteen selkeämmästä esille nostamisesta alueidenkäytön suunnittelun tavoitteissa ja kaavojen sisältövaatimuksissa. Lain kokonaisuudistus on käynnistetty vuonna 2018 ja siinä yhteydessä tarkastellaan myös kaupunkiluonnon monimuotoisuuteen liittyviä kysymyksiä. Tavoitteena on, että uudistus valmistuisi vuonna 2021.

Kuntia on kannustettu selvittämään monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita kaavojen sisältövaatimusten kautta. Kaavoihin liittyviä selvitystarpeita on tuotu esille muun muassa kaavoihin liittyvässä viranomaisyhteistyössä ELY-keskusten ja kuntien välillä. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSOa on suunnattu kunnille ja ympäristöministeriö on muun muassa rahoittanut kuntametsien METSO-selvityksiä.

Vuonna 2018 voimaan tulleissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa edellytetään, että luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä edistetään. Kuntien kaavoissa viheryhteydet ovat yksi suunnitteluteema ja niitä varten tehdään usein taustaselvityksinä viheryhteyskartoituksia. Suuremmat kaupungit ovat tehneet omia viherverkostosuunnitelmia.

Kaupunki- ja taajamaympäristöjen suunniteluun ja hoitoon on kehitetty ja kehitteillä luontopohjaisia ratkaisuja kuten esimerkiksi kosteikkoja ja muita läpäiseviä pintoja. Kuntien metsänhoitolinjauksissa ovat virkistyskäyttö, luonnon monimuotoisuus ja hiilinielut nousemassa ohjaaviksi tekijöiksi.

Hulevesien kokonaishallinnasta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Kunnan tulee suunnitella hulevesien hallinta ja järjestää se asemakaava-alueilla. Tämä on myös osa sääntelykokonaisuutta, jonka tarkoituksena on parantaa varautumista sää- ja vesiolojen ääri-ilmiöihin ja edistää näin sopeutumista ilmastonmuutokseen. Kunnat ottavat hulevesien hallinnan huomioon kaavoituksessa

Lisätietoa: METSO-ohjelman kunnille ja seurakunnilla suunnatut sivut http://metsonpolku.fi/fi-FI/Metsanomistajalle/Kuntien_ja_seurakuntien_METSO

Kuntaliiton ja Ympäristötiedon foorumin seminaari luontopohjaisista ratkaisuista maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa http://www.ymparistotiedonfoorumi.fi/kestavaa-maankayttoa-ja-hyvinvointia-luontopohjaisilla-ratkaisuilla/