Riista

Suomen biodiversiteettiohjelmassa on viisi riistaan liittyvää toimenpidettä (toimenpiteet 73–77). Näistä neljän toteutuksen arvioitiin olevan vuoden 2018 lopussa kesken, mutta etenevän aikataulun mukaisesti. Yhden toimenpiteen – salametsästykseen puuttumisen – arvioitiin muodostuneen vakiintuneeksi toiminnaksi.

Riistakantojen hoito on laaja toimenpide, joka pitää sisällään niin metsästyksen kestävyyteen, riistakantojen seurantaan kuin riistalajien elinympäristöjen hoitoon liittyviä toimia. Maa- ja metsätalousministeriö rajoittaa asetuksilla useiden lajien metsästystä. Metsästettävien sorsalintujen seurantaa on parannettu ja suurpetoja ja hirviä koskevat havaintotietojärjestelmät ovat parantaneet huomattavasti näiden lajien kantojen kestävän verotuksen suunnittelua (toimenpide 73).

Uhanalaisista riistalajeista sudelle ja ahmalle on laadittu kannanhoitosuunnitelmat. Taantuvien riistavesilintujen kantojen hoidon toimenpideohjelma on valmistumassa (toimenpide 74). Riistaeläimistä aiheutuvia metsä-, maatalous- ja liikennevahinkoja torjutaan pääosin metsästyksen suunnittelulla, mutta myös monin muin keinoin kuten aitaamalla pääteitä ja rakentamalla riistasiltoja ja -alikulkuja (toimenpide 75).

Vieraslajeista riistaeläimille haitallisimpia ovat supikoira ja minkki. Erityisesti supikoiran saalismäärät ovat nousseet voimakkaasti ja lajin poistoa tehdään metsästäjien toimesta laajasti (toimenpide 76). Salametsästykseen puuttuminen on tehostunut muun muassa rikoslakiin lisätyn törkeä metsästysrikosnimikkeen sekä vuonna 2012 perustetun erävalvonnan yhteistyöryhmän toiminnan myötä (toimenpide 77).