|
Suomen biodiversiteettiohjelmassa on neljä sisävesiä koskevaa toimenpidettä (toimenpiteet 64–67). Näiden toteutustilanne vaihteli vuoden 2018 lopussa valmiiksi arvioidusta maatalouden vesiensuojelutoimenpiteestä vesienhoitosuunnitelmien laadintaan ja toteutukseen, jossa katsottiin olevan kirimisvaraa.
Maatalouden vesiensuojelua ohjaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, jonka toimenpiteitä kohdennetaan vesiensuojelullisin perustein (toimenpide 64; valmis).
Vesien säännöstelyn kehittämishankkeita on ollut käynnissä vuodesta 2013 lähtien noin 30. Niissä on tarkasteltu säännöstelyn ekologisia vaikutuksia ja pyritty parantamaan vaelluskalojen elinmahdollisuuksia (toimenpide 65; käynnissä suunnitellusti).
Vesienhoitosuunnitelmia koskeva laaja toimenpide koostuu itse hoitosuunnitelmien tarkistuksen lisäksi vesistöjen kunnostamisesta, sisävesien vedenalaisten luontotyyppien selvittämisestä sekä vesi- ja luonnonsuojelusektoreiden yhteistyön kehittämisestä. Aihepiirin suurimpia viime vuosien avauksia on ollut vuodet 2016–2022 Freshabit LIFE IP -hanke, jossa muun muassa sovitetaan yhteen vesienhoidon ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteita, kunnostetaan virtavesiä sekä etsitään yhtenäistä käytäntöä vedenalaisten luontotyyppien määrittämiseksi (toimenpide 66; kirimisvaraa).
Elinkeinotoiminnan vesistövaikutuksia on pyritty vähentämään erilaisin hankkein. Kaivostoimijoiden ja ympäristöviranomaisten yhteistyötä on parannettu ja uusia vesienhallinnan menetelmiä kehitetty erityisesti Talvivaaran kaivoksen pato-onnettomuuden jälkeen. Turvetuotannon vesiensuojelua on edistetty muun muassa kosteikkojen ja pintavalutuskenttien sekä omavalvonnan avulla (toimenpide 67; käynnissä suunnitellusti).
|