Heikentyneiden elinympäristöjen ennallistaminen

82) Ennallistetaan heikentyneitä ekosysteemejä sekä ylläpidetään ja parannetaan ekosysteemipalvelujen tuotantoa.

• Ennallistamiskohteiden valintaan kehitetään kriteerit, joilla ennallistaminen kohdennetaan tehokkaasti. Kriteerien mukaisten kohteiden ennallistamisella osallistutaan maailmanlaajuisen 15 %:n ennallistamistavoitteen saavuttamiseen.
• Asiantuntijatyöryhmä pohtii heikentyneiden ekosysteemien ennallistamiseen liittyviä tulkintoja, tarpeita, menetelmiä, ennallistamisen kohdentamista sekä aikajännettä.
• Kehitetään ennallistamis- ja kunnostusmenetelmiä sekä niiden kustannustehokasta kohdentamista, toimenpiteiden vaikutusten arviointia ja vaikuttavuuden seurantaa.
• Laajennetaan toimet kattavammin myös avoimiin elinympäristöihin.
• Kytketään ennallistamistoimet entistä paremmin edistämään uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelutason parantamista, suojelualueverkon ekologista laatua, toimivuutta ja kytkeytyneisyyttä sekä puskuroitumista ilmastonmuutoksen suhteen. Ennallistamistoimien suunnittelussa tulee soveltaa ekosysteemilähestymistapaa.
• Selvitetään mahdolliset elinympäristöjen ennallistamiseen liittyvät lainsäädännön esteet.

Vastuutaho: Ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö

Tilanne vuonna 2018:  Ekosysteemien ennallistamiseen liittyviä kriteerejä, tulkintoja ja tarpeita selvitettiin ELITE-työryhmässä, jonka raportti valmistui kesäkuussa 2015. Raportissa jokaiselle elinympäristölle määritettiin elinympäristön tilaa kustannustehokkaasti edistävistä toimenpiteistä koostuvat toimenpidepaletit sekä annettiin työryhmän esitys elinympäristöjen väliseksi priorisointisuunnitelmaksi.

ELITE-raportin esittämiä ennalistamislinjauksia on kehitetty sen jälkeen Metsähallituksen ja Suomen ympäristökeskuksen koordinoimissa laajapohjaisissa ELO -työryhmissä, jotka myös jatkavat ennallistamisen tulosten seurantaa ja vaikutusarviointia sekä tekevät ehdotuksia toimien jalkauttamisesta eri tahoille. Ennallistamiskohteiden priorisointia on tehty suojelualueiden valintaan ja maankäytön suunnitteluun kehitetyn Zonation-ohjelman avulla.

Ennalistamista ja luonnonhoitoa suhteessa ilmastonmuutokseen tarkasteltiin Suojelualueverkosto muuttuvassa ilmastossa -hankkeeseen liittyneessä työpajassa syksyllä 2018. Työpajan tulosten mukaan ennalistamisen ja luonnonhoidon volyymiä on tarpeen monikkertaistaa nykyisestä. Ennallistamistoimien suunnittelussa tulee ottaa huomioon nykyistä laajemmat, maisematason kokonaisuudet, kuten valuma-alueet.

Talousmetsissä elinympäristöjen tilaa edistetään jatkuvasti osana normaalia metsätaloustoimintaa muun muassa talousmetsien luonnonhoidon keinoin. Uusi metsälaki sallii vähätuottoisten soiden ennallistamisen. Valtion talousmetsissä tehtiin ennallistamis- ja luonnonhoitotöitä METSO-kaudella 2008–2017 yhteensä noin 4 700 hehtaarilla, josta valtaosa oli soiden ennallistamista ja riistaelinympäristöjen hoitoa.

Metsähallitus toteuttaa suojelualueiden ennallistamista osana METSO-ohjelmaa. Kaikkiaan vuosina 2010–2018 on valtion suojelualueilla ja yksityisillä suojelualueilla ennallistettu metsiä ja soita yhteensä noin 13 800 hehtaaria sekä toteutettu lehtojen ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen hoitoa 2 300 hehtaarilla. Jatkuvan hoidon piirissä oli vuonna 2018 valtion suojelualueilla puustoisia perinnebiotooppeja 5 000 hehtaaria.

Lisätietoa: Kotiaho, J.S., Kuusela, S. Nieminen, E., & Päivinen J. 2015. Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa. Suomen ympäristö. 8/2015. Ympäristöministeriö. Helsinki. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/156982

Ennallistamisen ja luonnonhoidon ELO-työryhmät Metsähallituksen sivuilla http://www.metsa.fi/elotyoryhma

Zonation-ohjelma Suomen ympäristökeskuksen sivuilla http://www.syke.fi/zonation