Soiden hiilitase

83) Lisätään tietämystä erilaisten suotyyppien hiilitaseesta, esimerkiksi soiden hiilensidontakyvystä ja metaanipäästöistä ilmakehään.

Vastuutaho: Maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö

Tilanne vuonna 2018: Toimintaohjelmakaudella vuodesta 2013 alkaen on toteutettu useita tutkimushankkeita soiden hiilitaseeseen liittyen.

Metsätalouskäyttöön soveltumattomien ojitettujen soiden jatkokäyttöä selvitettiin LIFEPeatLandUse -hankkeessa vuosina 2013–2018. Tutkimuksessa soiden monimuotoisuutta, kasvihuonekaasupäästöjä, vestistökuormitusta ja toimenpiteiden kustannustehokkuutta arvioitiin seitsemän maankäyttöskenaarion avulla. Ennusteet tehtiin sadaksi vuodeksi. Tulosten mukaan neljä viidesosaa metsätalouskäyttöön soveltumattomista ojitetuista soista on hidaskasvuisia karuja soita, joiden maaperästä ei synny merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä. Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta nämä suot voidaan jättää nykytilaan. Hankkeessa yhtenä vaihtoehtona tarkasteltu ennallistaminen palauttaa luonnontilaisen suon kaltaisen kasvihuonekaasutaseen pitkällä aikavälillä. Ennallistamisen vaikutus voi suotyypistä riippuen kuitenkin olla ensimmäisten vuosikymmenien aikana ilmastoa lämmittävä johtuen kasvavista metaanipäästöistä ja puuston kasvun vähenemisestä.

Vuonna 2018 päättyneessä Turvemaiden maankäytön uudet vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ekosysteemipalveluihin -hankkeessa on selvitettiin etenkin sitä, minkälaisin menetelmin erilaisissa suometsissä voidaan siirtyä erirakenteisen metsän kasvatukseen ja miten tämä vaikuttaa kasvihuonekaasuvirtoihin.

Osittain samaa teemaa jatkaa valtion strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama SOMPA-hanke, jossa kehitetään ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä keinoja hoitaa suometsiä ja -peltoja niin, että samalla hillitään ilmastonmuutosta.

Muita soiden hiilitaseseen liittyviä hankkeita:

• Plant-soil processes in peatlands under a warming climate, vastuututkija Hannu Fritze, Suomen Akatemia, 2011–2014 (luonnontilaisten sarasoiden kasvihuonekaasupäästöt sekä niiden vaste ilmaston lämpenemiseen ja kuivumiseen)
• Kasvihuonekaasudynamiikka ja maaperän ja kasvillisuuden hiilitase ICOS-verkoston yhteistutkimuskohteilla, vastuututkija Timo Penttilä, 2013–2020 (luonnontilaisia ja metsäojitettuja soita)
• Ohutjuurten tuotos ja hajoaminen – puuttuvat palat boreaalisten soiden hiilitaseissa, vastuututkija Raija Laiho, Nesslingin säätiö, 2014–2015 (hiilisyöte maaperään)

Lisätietoa: Metsätalouskäyttöön soveltumattomien ojitettujen soiden jatkokäyttöhankkeen (LIFEPeatLandUse) raportti http://jukuri.luke.fi/handle/10024/543379

Turvemaiden maankäytön uudet vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ekosysteemipalveluihin -hanke Luonnonvarakeskuksen sivuilla https://www.luke.fi/projektit/turvemaiden-maankayton-uudet-v/

Sompa-tutkimushankkeen sivut https://www.luke.fi/sompa/