Geneettinen monimuotoisuus

Suomen biodiversiteettiohjelmassa on yksitoista geneettistä monimuotoisuutta koskevaa toimenpidettä (toimenpiteet 86–96). Kuusi niistä käsittelee geenivaroja ja viisi muuntogeenisiä eliöitä. Suomi on toteuttanut geneettiseen monimuotoisuuteen liittyvistä kansainvälisistä velvoitteista seuraavat hallinnolliset toimenpiteet hyvin. Kirimisvaraa löytyy kolmesta toimenpiteestä, jotka liittyvät geenivarojen suojeluun luonnonympäristössä sekä muuntogeenisten eliöiden seurantaan. Geenivarojen suojelun ja käytön oikeudellisen sääntelyn tarpeet selvitettiin 2017 ja tätä seuranneen lainvalmisteluprosessin on määrä tulla päätökseen 2019. Uusi kansallinen geenivaraohjelma julkaistiin 2018. Alkuperäiseläinten ja -kasvien suojelun ja kestävän käytön käytännön toimenpiteitä rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma kautta (toimenpide; vakiintunutta toimintaa). Viljelykasvien luonnonvaraisten sukulaislajien suojelustrategia valmistui 2014. Parhaillaan valmistellaan toimintaohjelmaa strategian toimeenpanemiseksi, mutta kasvilajien suojelu luonnonympäristössä ei ole alkanut suunnitellusti (toimenpide 87; kirimisvaraa). Metsäpuiden geneettisen monimuotoisuuden suojeluun tähtäävästä toiminnasta on muodostunut pysyvä lakisääteinen tehtävä, mutta resurssien niukkuus rajoittaa tehtävän täyttämistä. Suomessa on 44 geenireservimetsää (toimenpide 88; kirimisvaraa). Uhanalaisten kalojen perimää pidetään yllä osana Luonnonvarakeskuksen kalanviljelyä. Vuonna 2018 käynnistettiin kalageenivaraohjelmahanke kansallisen geenivaraohjelman toteuttamiseksi kalojen osalta (toimenpide 89; käynnissä suunnitellusti). Kalakantojen geneettinen monimuotoisuuden seurantaa tehdään virkatyönä Luonnonvarakeskuksen voimavarojen puitteissa. Kalankasvatuslaitoksille on kehitetty virikekasvatusmenetelmä, jolla pyritään parantamaan istutettavien kalojen sopeutumista luontoon (toimenpide 90; käynnissä suunnitellusti). Muuntogeenisten eliöiden riskinarviointiin liittyvää tutkimusta ja ohjeiden laadintaa on tehty Suomen ympäristökeskuksessa, mutta toistaiseksi aihepiirin lupahakemuksia on ollut vähän (toimenpide 91; käynnissä suunnitellusti). Muuntogeenisten eliöiden seurantaan liittyviä indikaattoreita on kehitetty vasta vähän (toimenpide 92; kirimisvaraa). Muuntogeenisten eliöiden turvallisuuteen liittyvää kehitystyötä tehdään Suomen ympäristökeskuksessa virkatyönä. Vuonna 2018 arvioitiin muuntogeenisen rapsinsiemenen tahatonta luontoon leviämistä (toimenpide 93; käynnissä suunnitellusti).   Hallituksen esitys laiksi muuntogeenisen organismin viljelyn rajoittamisesta annettiin eduskunnalle 2018 ja aihetta koskeva laki tulee voimaan 2020 (toimenpide 94; valmis). Suomi ratifioi 2014 Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan alaisen korjaamisvastuuta koskevan Nagoya - Kuala Lumpurin lisäpöytäkirjan (toimenpide 95; valmis). Suomi toimeenpani Nagoyan pöytäkirjan ja siihen liittyvän EU:n geenivara-asetuksen kansallisella lailla sekä ratifioi Nagoyan pöytäkirjan vuonna 2016. Vuotta aiemmin julkaistiin lainsäädäntötyötä tukeva raportti Suomen arvokkaista geenivaroista (toimenpide 96; valmis).

Päivitetty (08.02.2019)