|
Suomen biodiversiteettiohjelmassa on kahdeksan kansainvälisiä asioista koskevaa toimenpidettä (toimenpiteet 97–104). Suomi on ollut aktiivinen toimija kansainvälisessä yhteistyössä niin globaalilla areenalla, kehitysyhteistyössä kuin lähialueyhteistyössäkin. Suurin osa (6) kansainvälisiä kysymyksiä koskevista toimenpiteistä on joko valmiita ja muuttunut vakiintuneeksi toiminnaksi. Kuitenkin erityisesti kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset ovat supistaneet toimintaa viime vuosina.
Suomi on laatinut selvityksen kansallisen biodiversiteettistrategian ja -toimintaohjelman toteuttamisen vaatimista voimavaroista, mutta varsinainen resurssien mobilisointistrategia on edelleen laatimatta. Suomen kansainvälinen biodiversiteettirahoitus on ollut vuodesta 2015 lähtien voimakkaasti laskeva (toimenpide 97; kirimisvaraa).
Suomi on tukenut YK:n ympäristöohjelmaa (UNEP) ja maailmanlaajuista ympäristörahastoa (GEF) keskeisellä tavalla, mutta molempien rahoitus on laskenut viime vuosina (toimenpide 98; vakiintunutta toimintaa).
Suomi tuki vuosina 2015–2017 kansainvälistä työtä luonnon monimuotoisuutta koskevien sopimusten välisten synergioiden vahvistamiseksi ja on osallistunut aktiivisesti kansainväliseen IPBES-luontopaneeliin toimintaan. Suomalaiset asiantuntijat ovat osallistuneet IPBES-arviointityöhön (toimenpide 99; vakiintunutta toimintaa).
Lähes kaikissa Suomen rahoittamissa kehitysyhteistyöhankkeissa on luonnon monimuotoisuutta tukevia osia ja osassa hankkeita on onnistuttu yhdistämään köyhyyden vähentäminen, paikallisväestön toimeentulon turvaaminen sekä biodiversiteetin suojelu ja luonnonvarojen kestävä käyttö hyvin (toimenpide 100; vakiintunutta toimintaa).
Ulkoministeriössä on luonnonvarakysymyksiin keskittyneitä virkamiehiä, joiden keskeisenä tehtävänä on luonnon monimuotoisuusvaikutusten esiin nostaminen kehitysyhteistyöhankkeissa ja poliittisessa dialogissa (toimenpide 101; vakiintunutta toimintaa).
Fennoskandian vihreä vyöhyke on ottanut edistysaskelia kun Kalevalapuisto perustettiin Suomessa vuonna 2014 sekä kaksi merkittävää kansallispuistoa ja yksi luonnonpuisto Venäjän puolella 2017–2018. Suomen rahoituksella on luotu Fennoskandian vihreän vyöhykkeen kolmikantaverkosto yhteistyössä norjalaisten ja venäläisten toimijoiden kanssa (toimenpide 102; käynnissä suunnittellusti).
Barentsin alueen luonnonsuojelualueverkostoprojektin myötä laadittiin muun muassa yhteenveto Barentsin suojelullisesti arvokkaimmista alueista ja vanhoista metsistä (toimenpide 103; valmis).
Suomi on ollut aloitteen tekijänä EU:n Natura 2000 -verkoston luonnonmaantieteellisessä prosessissa boreaalisen vyöhykkeen osalta (toimenpide 104; vakiintunutta toimintaa).
|